Avainsana: elämä
-
Unettomuuden positiivisia seurauksia
Olen yllättävän pirteä. Laskin että nukuin noin 2-3 tuntia. En saanut unta, joten luin Juoksuhaudantien loppuun. Häiritsevän lopun jälkeen rupesin keksimään päässäni jatkoa tarinalle, enkä saanut ajatuksiani kuriin. Aion ehkä kirjoittaa arvostelun, mutta saat tietää arvosanan siltä varalta jos en jaksakaan (erittäin todennäköistä). 4/5. Rupesin hyräilemään sävelmää, joka ei ollut mistään kotoisin. Kirjoitin nuotit paperille ylös. Hirveä luovuudenpuuska aina keskellä…
-
Sunnuntai, tien pää
Ehdin olla noin kaksi viikkoa masentumatta. Tänään kukitettu polku päättyi synkkään metsään, jonka puut peittivät kauniin taivaan. Olin herännyt kahdeltatoista. Luin Juoksuhaudantietä jonkin aikaa ja istahdin tietokoneelle. Surffasin IRC-galleriassa ja katselin kavereiden ja ystävien kuvia. Samalla kun katselin näitä onnistuneita elämiä, mietin omaa elämääni tulevaisuuttani. Mietin jälleen kerran mitä teen tulevaisuudellani. Halusin yht’äkkiä pois täältä. Jonnekin kauas ulkomaille. En halua…
-
Huvin vuoksi, sisällöstä piittaamatta
Ah, perjantai! Olin koko eilisen päivän asioilla. Kävin pankissa (sain leffalipun 18-vuotissyntymäpäivieni kunniaksi) ja kirjastossa. Lainasin Elie Wieselin Yön ja ahmin sen samantien. Palautin vuokratut DVD:t Makuuniin ja luin kirjaa bussissa. Söin ja menin aikaisin nukkumaan käytyäni saunassa. Tänään heräsin puoli seitsemältä, söin palan kääretorttua, join Mountain Dewini loppuun ja lähdin kouluun. En ole herkkusuu, e-hen! Koulupäivä meni todella nopeasti.…
-
Laiska, ja ylpeä siitä
Koeviikko loppui. Jakso vaihtuu huomenna. Tein viimeyönä lihashuoltokurssin kotona tehtävän kokeen ja äidinkielen portfolion valmiiksi. Maantieteen hasardikurssikoe meni ihan hyvin siihen nähden kuinka paljon olin lukenut. Olen ollut yllättävän väsynyt. Maanantain ja tiistain olin kotona (ei varsinaista koetta liikunnasta, eikä äidinkielen luovasta kirjoittamisesta). Odotan vain viikonloppua. Päätä särkee.
-
Viikko ilman pahaa mieltä
Viikko meni taas nopeasti. En masentunut koko viikolla, mikä taitaa olla ennätys. En kerinnyt lukea Hotakaisen Juoksuhaudantietä, joten silmäilin sen loppuun (luettuani noin 70 sivua kunnolla) ja kirjoitin siitä kirjallisuusesseen torstain ja perjantain välisenä yönä kello 2. Jätin esseen vähän kesken. Luovutin. Odotin ehkä jotain B:tä tai A:ta. Perjantaina palautin esseen tekstitaidon kokeessa ja sain sen samantien korjaattuna takaisin. Sain…