Asiakaspalvelun vasteajat kuulonäkövammaista kohtaan ovat vieläkin kohtuuttomia

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 7 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 25-vuotias.

Kyllä jälleen täytyy avata sanainen arkkuni Suomen aistirajoitteisten palvelupolitiikasta. Vaimonihan on kuurosokea, vaikeasti kuulo- ja näkövammainen. Lapsemme syntyy elokuussa, muutimme toukokuussa ja nyt pitäisi hommata värinällä toimivaa itkuhälytintä ja näkövammaisille soveltuvaa ovikelloa ja muuta. Oli asia mikä tahansa, en tiedä mikä siinä on, mutta asiakaspalvelu ei ole suoraviivaista. Vastausta ei tule moneen päivään, jopa viikkoon, ennen kuin sitä itse kuulevana soittaa. Jos sillonkaan.

Monesti olen toivonut olevani töissä kuurosokeiden liitossa, tai vaikkapa Kelalla. Eletään kuitenkin nykyaikaa – on Internet ja dataliittymät. Ei ole riittävä tekosyy, että on matkustelua tai kiirettä, sillä sähköpostien lukemiseen menee se muutama minuutti ja vastaamiseen pari minuuttia pidempään. On aivan järjetöntä, että me kuulevat ja näkevät saamme usein vastauksen lyhyellä vasteajalla samalla kun kuulonäkövammaiset joutuvat odottamaan vastausta päivä- ja viikkotolkulla.

Useimmiten vammaisten asioita ajaa valtio, joka määrää työntekijät. Työntekijät muuttuvat harvoin, koska ei ole resursseja palkata muita, tai välttämättä edes tapoja tai keinoja siihen, koska byrokratian rattaat estävät.

Omasta mielestäni aistirajoitteisille pitäisi tarjota paras mahdollinen vasteajaton tuki, oli kyseessä miten pieni tai iso asia tahansa. Kuurosokealle on tärkeää tietää mitä maailmasssa tapahtuu. Minulla ei mene vain kaaliin se, että vaikeasti kuulonäkövammainen joutuu odottamaan tyhjyydessä pidempään kuin me terveet.

Epäkohtia löytyy aivan tarpeeksi. Olisi niin olemassa niin paljon keinoja, joten tilannetta voi parantaa…. Sitä päivää odotellessa kun Kelan edustaja, viittomakielen tulkki tai kuurosokeiden liiton välinevastaava saapuu IRCiin, tekstiviestipalvelu avataan, tai sosiaaliseen mediaan ilmestyy joku vastaava, joka vastaa siellä reaaliaikaisesti vammansa kanssa eläville…

PS. tänään julkistettu tiedote.

Kuulovammajärjestöt ovat 11.6.2013 lähettäneet avoimen kirjeen peruspalveluministeri Susanna Huoviselle tulkkauspalvelulain käytännön toteutuksen epäkohdista.

Kirjeessä todetaan, että viimeaikaisilla linjauksillaan Kela on vakavasti asettanut tulkkauspalvelua tarvitsevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen vaakalaudalle, osittain jopa estänyt niiden toteutumista. Rajoittaessaan tulkkauspalvelun käyttöä puuttumalla tulkkaustilanteen sisäisiin tapahtumiin Kela on linjauksillaan ja tulkinnoillaan kaventanut ja estänyt tulkkauspalvelua käyttävien oikeutta yhdenvertaiseen osallistumiseen, vaikeuttanut asioiden hoitamista yhteiskunnassa sekä rajoittanut ilmaisunvapautta ja oikeutta tasavertaiseen vuorovaikutukseen.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

1 kommentti

  1. Ville

    Mielestäni tuo on eriarvoistamista, vaikka ajatteletkin hyvää.

    Tasavertaistaminen on ihan ok, mutta jalustalle nostaminen taas on asia johon moni osittain tiedostamattaankin sortuu. Omien kokemuksien valossa monilla on vaikeaa erottaa tuo ollessaan tekemisissä ’erilaisten’ ihmisten kanssa. Tietyllä tapaa oma hyvyys sokaisee halutessaan auttaa muita, eikä enää täysin näe omaa suhtautumistaan – vaikka tahtoo vain hyvää.

    Nämä asiat on vähän sellaisia veteenpiirrettyjen viivojen tulkitsemista. :)