Www-sivujen esteettömyydestä

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 12 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Tämä taitaa olla ensimmäisiä kertoja kuin kirjoitan mielipiteeni esteettömyydestä. Vaimoni on käytännössä kuurosokea, joten ymmärrän tavallaan ”paremmin” (tai lähempää) miksi www-sivujen esteettömyys on tärkeää. Toki ammatti-ihmisten flash-sivut ovat yleensä hienoja, mutta sokea ei saa flash-appletista juuri mitään informaatiota ulos. Ja sitä paitsi flash ei edelleenkään toimi kaikilla alustoilla, vaikka kuinka yrittäisi.

Asia tuli esille ihan hiljattain kun selailin Smashing Magazinen viime vuoden (2008) parhaita www-suunnittelijoita/-graafikkoja ja heidän sivujaan. Ehdin jo mennä vihreäksi kateudesta, kunnes näin Ali Felskin sivut. Headerin flash-appletin piti olla läpinäkyvä, mutta minun opensuselle kustomoidut flash-ajurit eivät osanneetkaan näyttää läpinäkyvyyttä. Näin ollen koko layout näyttää rumuudessaan tältä:

Muutenhan Ali Felskin sivut ovat upeat. Reilu tunti sitten Uuden Suomen julkaisemassa artikkelissa informoitiin sokeiden yhä hankaloittuneesta internetin käytöstä.

Teuvo Heikkosen mukaan esimerkiksi flash-animaatiot ja java-pohjaiset sivustot häiritsevät näkövammaisille tehtyjen apuvälineiden toimintaa. Näkövammaiset käyttävät internetin selaamisessa muun muassa pistenäyttöjä ja puhesyntetisaattoreita.

– Emme halua vastustaa visuaalisuuden ja graafisuuden kehitystä verkossa, kunhan otetaan huomioon se, että näkövammaiset voivat käyttää sivustoja, Heikkonen kertoo.

Nimenomaan. Grafiikkaa ja muuta sälää saa olla, kunhan sivusto ei sisällä sellaisia elementtejä, jotka hankaloittavat apuvälineiden toimintaa. Olen itse ollut mukana testaamassa pistenäyttöä ja syntetisaattoria, jotka lukevat sivua sitä paremmin mitä validimmimmin se on koodattu. Validi xhtml lukeutuu hyvin, mutta flashia tai javaa (jopa javascriptiä) sisältävät sivut voivat tuottaa hankaluuksia.

Koko nettiähän ei esteettömäksi saa millään, mutta jokainen yksilö voi kantaa oman kortensa kekoon tässäkin asiassa. Tosin, en minäkään ole varmastikaan tehnyt mitään ilmastonmuutoksen hyväksi. Asioilla on monta puolta.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 32-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

6 kommenttia

  1. newday

    Niin, eihän tässä ongelmana ole kehittynyt esitystekniikka vaan jälkeen jääneet apuvälineet! Apuvälineiden pitäisi koittaa kehittyä samaan tahtiin muun tekniikan kanssa. Niin muuallakin teollisuudessa edetään.

  2. Rolle

    Kirjoitus on pari vuotta vanha ja mitä nyt olen huomannut niin apuvälineet kehittyvätkin huimaa vauhtia.

    Jos puhutaan esitystekniikoista niin Flashia kritisoin silti. Flashiin on kuitenkin apuvälineiden niidenkin vaikea taipua, sillä se ei ole tehty apuvälineiden ymmärrettäväksi. Se jos joku on jälkeenjäänyt. Flashiin pitäisi varmaan olla (ellei ole jo) visuaalinen silmä, joka tutkisi juttuja ja tulkkaisi esimerkiksi puheeksi miltä näyttää.

    Voit veistää patsaankin marmorista tai puusta. Kumpi kelluu, on sitten toinen juttu.

  3. newday

    Jep, huomasin, että on vanha kirjoitus, mutta kun oli samasta aiheesta tänään kirjoitus ja linkki tänne, niin päätin sitten tänne jättää kommentin.

    Niin, patsasvertaus vähän ontuu, sillä patsaidenhan ei edes tarvitse kellua. Ehkäpä flashilla tuotettuja sivuja ei ole ensisijaisesti edes tarkoitettu marginaaliselle yleisölle (sokeille)? Yksityiset webbisivuthan eivät ole mitään julkisia palveluita, joten niillä ei sinäänsä ole mitään vaateita toimia kaikilla käyttäjillä.

    Mutta mitä näihin apuvälineisiin tulee, niin tällainen visuaalinen silmä ei liene edes vaikea toteuttaa. Captchoistahan on niin vaikeita saada selvää, koska pelkän tavallisen tekstin tulkkaaminen kuvasta on boteille (=nykyaikaisille tietokoneohjelmille) niin helppoa. Jos kuitenkaan tällaista toiminnallisuutta ei ole saatavilla olevissa apuvälineissä, niin noh, kyllähän siinä sitten tekniikka on pahasti jäänyt jalkoihin.

    Mutta toisaalta se on ihan ymmärrettävää, etteivät apuvälineet kehity yhtä nopeasti, sillä esitystekniikan ja vammaisten apuvälineiden markkinat sekä niissä liikkuva raha ovat ihan eri sfääreissä. Sitä voi sitten tietty vatkata edestaas, että mikä on hyvä ja mikä olisi parempi, mutta ei se Flashin vika ole, että sitä käytetään eikä käyttäjien vika, ettei sitä ole suunniteltu sokeille (niin kuin ei yhtään mitään muutakaan visuaalista mediaa, se vain sattuu olemaan kätevästi niin, että jonkin tyyppisiä medioita voi myös lukea pistekirjoituksena tai äänenä).

  4. Rolle

    Totta, ontuva vertaus siinä mielessä, kunhan yritin jotakin heittää nopsaan, mutta tajusit varmaan pointtini muutenkin…

    Lähinnä kritisoin koko Flashia muistakin syistä kuin vain esteettömyyteen liittyvistä. En ole kaikesta yhtä mieltä, mutta Steve Jobs oli osaltaan oikeassa kun väitti Flashia 1) liian Adoben hallitsemaksi 2) tietoturvan kannalta kehnoksi 3) mobiilissa huonosti toimivaksi 4) virtasyöpöiksi kannettavissa laitteissa 5) liian hiiri-riippuvaiseksi 6) epäsovivaksi tableteissa ym. kosketusnäytöllisissä laitteissa.

    Tiedätkö miksi apuvälineet eivät kehity tarpeeksi nopeasti? Kehitykselle ei anneta tarpeeksi tukea, eikä kehitystä ole ajamassa tarpeeksi hyviä nörttejä. Maailmassa ja varsinkin Suomessa eletään terveiden ehdoilla, eikä vammaisten oikeudet paljon kiinnosta. Ja tietysti myös noista syistä joita mainitsitkin.

    On mielestäni yhtä turhaa osoittaa sormella käyttäjillä ”mitäs käytät Flashia?” kuin kysyä sokeilta ”mitäs olet sokea?”.

  5. newday

    Niin… Nykyinen talousjärjestelmä ikävä kyllä osoittelee sormella että mitäs olet sokea. Jos riittävän merkitsevä osa kuluttajista olisi sokeita, niin heitä ei osoiteltaisi.

    Ja tosiaan pakko sitä on elää terveiden, tai paremmin sanottuna enemmistön, ehdoilla ainakin tiettyyn rajaan saakka. Eikä se koske pelkästään sokeita vaan kaikkia vähemmistöjä. Esimerkiksi ruotsinkielisten lienee aika vaikea saada palvelua jossain Jyväskylässä äidinkielellään, vaikka se onkin maan virallinen kieli.

    Ja samalla tavalla kun voidaan keskustella ruotsin kielen opetuksen tarpeellisuudesta, voidaan kysyä, kannattaako enemmistöä hyödyttäviltä hankkeilta ottaa rahaa vain marginaaliryhmää hyödyttäviä hankkeita varten (apuvälineiden kehitys). Eri asia on tietty sitten yksityiset tukijat.

    Olen (melkein) samaa mieltä noista kritisoimistasi (/Jobsin kritisoimista) asioista, vaikkakaan itse en ole kokenut erityisen ongelmalliseksi Flashia tabletilla…

  6. Kooste Jyväskylän WordPress-miitistä 16.2.2016 - aiheena esteettömyys - Digitoimisto Dude, Jyväskylä

    […] unohtuu, niin se unohtui vuosiksi myös minulta, vaikka kirjoittelin esteettömyydestä jo vuonna 2009, jolloin lähinnä kritisoin Flashin käyttöä. Kaikessa on hyvä kehittyä, niin myös […]