Täyttä elämää

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.

Eilinen päivä meni kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Koulu alkoi kymmeneltä historialla. 1900-luvun opiskelun jälkeen oli ruokavälitunti. Ruokana oli jotain epämääräistä, mutta hyvää. Ruisleipääkin oli. Söin paljon, joten kun kaverit lähtivät, jouduin hotkimaan lopun sapuskan, jotta ehtisin mukaan porukkaan. Ville ja Sampsa lähtivät kirjastoon pelaamaan roolipeliä ja minä menin seuraksi. Villen pari lyseolaiskaveria tuli myös pelaamaan (yllätys, yllätys, kun on roolipeleistä kyse). Pojat pelasivat Wizkidsin Pirates- nimistä laivapeliä, jossa pelataan hienoilla laivoilla varsin monipuolisesti. Kiinnostuin touhusta jopa itsekin (huono vai hyvä juttu?).

Seuraavaksi oli matematiikan kaksoistunti. Luoma-ahon ryhmä oli täynnä, joten jouduin Romppaisen ryhmään, jossa oli ehkä 10 ihmistä. Mukavan hiljainen ryhmä. Sampsa vaihtoi pitkästä samaan ryhmään minun kanssa. Koulun jälkeen jäin kaupungille, koska vein sen mopokorttihakemuksen poliisiasemalle. Kaikki oli ok, passikuvia lukuunottamatta. Itselläni oli kaksi viime vuoden mustavalkoista tarrakuvaa ja kaksi kahdeksannen luokan passikuvaa. Kummatkaan eivät käyneet. Neljä vuotta oli vähän liikaa, sillä kortissa saa minimissään olla kaksi vuotta vanha passikuva. Maksoin systeemin ja jätin lippuset, lappuset ja hakemukset poliisiasemalle. Pitää vielä käydä otattamassa ne passikuvat jossain vaiheessa ja heittää poliisille. Ja akelle pitäisi soittaa siitä testistä. Ei kestä kauaa.

Mopokorttitsydeemin jälkeen jäin kaupungille odottamaan äitin töistä pääsyä (se on Siwassa töissä), sillä tarvitsin rahaa koulukirjoja varten. Menin Juhanille, jossa pelasin pari matsia nhl:ää Juhania vastaan ja voitin molemmat. Huomattiin että ohjain oli rikki, sillä yksi nappula juuttui välillä pohjaan ja tatti oli rikki. Tuotetakuu oli voimassa ja kuitti oli tallella, joten mentiin illalla kaupungille palauttamaan ohjain anttilaan ja ostamaan minulle kirjat (olin saanut jo rahat siinä vaiheessa). Hässäkän jälkeen palattiin takaisin Juhanille. Palasin kotiin bussilla puoli kymmeneltä ja olin aika väsynyt. Nukahdin heti kun menin nukkumaan.

Se siitä tosielämästä. Virtuaalimaailmaan kuuluu hyvää. Sain päivitettyä koko rollewebin sorsan foorumia myöten. Listat on hyvin ja kaikki toimii niinkuin pitääkin. Valikko on nykyään ihan eri periaatteella totetutettu. Enää ei ole kuvalinkkejä, vaan pelkät css:llä muokatut tekstilinkit. Melkein yhtä hyvä lopputulos. En jaksanut kikkailla valikkokuvien kanssa, joten ajattelin että linkit ovat helpommat. Onpa hyvä että olen tällainen perfektionisti. Melkein perfektionsti. Kommenttia voi pistää, mutta älkää haukkuko työn jälkeen. Ulkona sataa. Syksy tulee. Moi.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä