Pyhittääkö tarkoitus keinot?

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 6 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 24-vuotias.

Minua on pitkään ärsyttänyt valheellinen uutisointi, ei pelkästään Iltapaskassa (Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ivaava termi), vaan myös muissa lehdissä, ei vain netissä vaan myös perinteisissä paperisissa lehdissä. Vaikka kyseessä oli toimittajan sijaan kirjailija, aikoinaan koulukiusattuna, nykyään pienen lapsen isänä, menin täysin halpaan Enkeli-Elisan tapauksessa. Otin sen totta kai totena, kun se totena joka paikassa esitettiin, sen osoittaa myös bloggaus, jonka kirjoitin vuosi sitten tapauksen innoittamana.

Aihehan on tosiaan hyvä, sillä se ottaa kantaa koulukiusaamiseen ja pyrkii ehkäisemään sitä. Mutta tapa, jolla kirjailija toi aiheen mediaan surullisena feikkitarinana Enkeli-Elisasta, joka esitettiin totena, on väärä. Valehtelu mediassa ei ole oikein edes silloin kun tarkoitus on hyvä. Oikeita tapauksia oltaisiin voitu aivan hyvin löytää fiktiivisillä lähtökohdillakin. Te jotka vastaatte ”mitä väliä kun valehdeltiin kun tarkoitus/aihe/asia on hyvä”, olette sopuleita, joille on OK alistua valheelliselle uutisoinnille. Aihe on hyvä, ja pysyy hyvänä, mutta periaatteen vuoksi en sulata valehtelua medialta, johon pitäisi voida luottaa.

Komiat-kirjoitus

Fanittamani tietokirjailija Katleena Kortesuo kritisoi usein loistavassa ”Ei oo totta” -blogissaan epäammattimaista journalismia ja viestintää. Hän on myös huolissaan suomalaisen journalismin tasosta. Katleenan torstaina julkaisemat bloggaukset ”Onko ”Neea” olemassa?” ja ””Mitä hiton väliä sillä on, kuka sen on kirjoittanut?”” aiheuttivat kohun.

8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin “ myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

Kuka päättää, mikä valehtelu on ”oikein” ja mikä tarkoitus on ”hyvä”? Nämähän ovat vielä tavallaan pieniä asioita, mutta periaatetta ei pysty vaan sulattamaan. Yhtä tärkeä ajatus ja tarkoitus jutun taustalla olisi ollut ilman valehteluakin.

Seurattuani suomalaiasta huuhaa-journalismia mediakriittisyyteni on kasvanut vuosi vuodelta. Mihinkään ei voi kohta enää luottaa, vaan kaikki täytyy lukea silmiä siristellen, tarkkaavaisesti analysoiden. Varsinaisten uutisten lukemisen sijaan olenkin siirtynyt vuosia sitten Twitteriin, josta saa ensikäden tietoa ihmisiltä suoraan. Esimerkiksi Japanin tsunamista sain tietää tunteja ennen kuin lehdet kirjoittelivat asiasta mitään. Paikan päällä oli nimittäin yksi Twitter-seurattavistani joka tweettaili suoraan sieltä missä homma tapahtui.

Valheellisesta uutisoinnista ja toimittajan valehtelusta seuraa pahimmillaan sotaa, tuhoa, sekasortoa, kuolemia, kuten on nähty jenkkilän Irak-jutuissa ja asetouhuissa. Media on sensaationhakuisempaa kuin koskaan. Juttuja väritetään jatkuvasti. Ei suoranaisesti liity tähän, sillä Sandy Hookin kouluampumistapauksessa ei (toivottavasti) paljon valehdeltu lehdissä, mutta alla oleva kommentti kiteyttää tapauksen täydellisesti (ei muuten ole Freemanin sanoma lausunto, kiitos Uuppi linkistä). Sensaatiohakuisuus liittyy myöskin usein valheelliseen journalismiin.

Morgan Freeman Sandy Hookin tapauksesta

Palataksemme vielä takaisin itse aiheeseen ja kysymykseen: Onko sillä lopulta oikeasti väliä onko kirje väärennös vai ei? Mielestäni on, ehdottomasti, sillä näitä väärennöksiä ja valheita suolletaan lehtiin kasvavalla tahdilla, varsinkin jos lukijana sallimme sen. Lukijana haluan tietää totuuden olevan totta ja fiktion olevan fiktiota, oli aihe tai tarkoitus mikä tahansa.

Tarkoitus pyhittää keinot. Toimittajilla on siis monien mielestä oikeus pikkuisen puijata, kunhan vain asia on hyvä.

Aika huolestuttavaa.

Niin kauan, kun puhutaan asioista, joissa yksiselitteisesti on hyvä (pieni lapsi) ja paha (koulukiusaaja, kännäävä vanhempi), ollaan melko turvallisilla vesillä. Jokainen järkevä täysi-ikäinen tuomitsee koulukiusaamisen ja humalahakuisen juomisen lasten läsnä ollessa.

Mutta entä kun mennään hiukan hankalampiin aiheisiin: toimitus julkaisee lapsen lähettämän riipaisevan kirjeen tai nimettömän haastattelun, jossa vastustetaan turkistarhausta tai vaikkapa kaivostoimintaa (kaivos pilasi leikkipaikkani)?

Entäpä moraaliset ja eettiset kysymykset: homoliitot, abortti, eutanasia?

Ja tehdään vielä selväksi, en tue millään tavalla vanhempien alkoholin väärinkäyttöä lapsiperheissä, enkä mitään sellaista. Kritisoin mediaa ja ”tarkoitus pyhittää keinot” -periaatetta, en itse aihetta ja tapausta. Suomessa on tällaisia perheitä, se tiedetään varmaksi. Aihe on tärkeä, ja tulee olemaan tärkeä, siitä ei nyt olekaan kyse.

Mikäli asia on tärkeä, ja kerrotun tarinan kaltaisia tapauksia on paljon todella, niin miksi silloin pitää keksiä? Tämä ihmetytti jo Enkeli-elisan tapauksessa. Totuus on tarua ihmeellisempää, miksi siis tarvitsee, hyvänkään asian vuoksi, sepitellä satuja?

39 vuotta lastentarhassa, päiväkodissa ja esikoulussa työskennelleenä päättelen, että kirje ei ole kuusivuotiaan kirjoittama. Kirjoitustaitoinen kuusivuotias salaisi viimeiseen asti vanhempiensa ryyppäämisen esikoulun tai alakoulun aikuisilta. Päiväkodeista ei luovuteta tällaisia aineistoja toimituksille. Toimittajien on kirjoitettava asioista rehellisesti, vaikka olisivatkin hyvällä asialla. Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja. Hyvä Katleena!

Lämmintä, rauhaisaa ja mukavaa joulua kaikille!

Aiheesta muualla:

  1. Iltalehti: Tutkija: 6-vuotiaan kirje harvinaisen taitavasti kirjoitettu
  2. Aamulehti: Tutkija: Neean kirjeen kirjoittaja on 6-vuotiaaksi taitava
  3. Keskisuomalainen: Pienen tytön kirje ei peräisin Kauhavan päiväkodiesta – Varhaiskasvatusjohtaja 6-vuotiaan kirjeestä: ”Ei lähetettäisi lehteen”
  4. Ei oo totta: Onko ”Neea” olemassa?
  5. Ei oo totta: ”Mitä hiton väliä sillä on, kuka sen on kirjoittanut?”
  6. Iltalehti: ”Jos äiti ja isi ei tappelisi” – Lehti vakuuttaa tytön kirjeen olevan aito
  7. Merkintöjä mediasta: Mitä sitten, jos toimittaja pikkuisen puijaa?
  8. MTV3: Lehden julkaisema pikkutytön kirje nosti epäilymyrskyn
  9. Turun Sanomat: Lehden julkaisema pikkutytön kirje nosti epäilymyrskyn
  10. Komiat: Neean kirjeestä
  11. Kaasuputki: Rakas Joulupukki…
Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 30-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä itse perustamassaan digitoimistossa ja SaaS-palvelua kehittävässä startupissa, verkkosivujen tekijä, sosiaalisen median asiantuntija ja koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Suurin osa päivästä kuluu hevimusiikin ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

13 kommenttia

  1. Uuppi

    Tuo Morgan Freemanin lausunto ei muuten olekaan Morgan Freemanin, vaan jonkun ihan muun: http://bit.ly/TV9EPe
    Kuitenkin tosi hyvä teksti.

  2. Rolle

    Haha, niinpä niin. Vähän epäilinkin tuonkin aitoutta. No, sentään tuota lausuntoa ei tainnut julkaista mikään lehti tai journalisti, löysin sen vaan jostain Internetistä. Kiitos kommentista.

  3. nuukajuuco

    Hyvä Rolle. Oon ihan samaa mieltä. Valkosia valheita ei tarvita. Mediakritiikkiä pitää aina olla. Hassua että se mitä pidetään epäluotettavana yleisesti onkin luotettavin kaikista – wikipedia, twitter, facebook :) Enempi minä edellisiin luotan kuin yhteenkään lehteen.

  4. Nisha

    Asiaa! Todella hyvaa mietiskelya jalleen kerran. :) Mediakritiikki on hyva asia – onneksi on internet, etta voi itse tehda ”tutkimustyota” ja loytaa asioiden oikean laidan. Ma suosin Redditia, vaikka senkin kanssa pitaa muistaa olla vahan skeptinen. Taitaa perinteinen media (sanomalehdet yms.) tulla tarinansa paahan lahivuosina.

  5. Rolle

    Kiitos kommenteista! Minäkin käytän Redditiä, siellä on välillä erittäin tarkkaakin matskua. Olen samaa mieltä siinä että perinteinen media on alkanut menettää merkitystään ja häviää jatkuvasti sosiaaliselle medialle.

    Twitteristä ja mainitsemastasi Redditistä olen lukenut paljon tarkempaa tietoa kuin mistään julkimediasta, erilaisista tapahtumista, kuten nyt vaikka esimerkiksi Breivikin tekemistä hirveyksistä Utí¸ya:lla, kun eräs selviytynyt vastaili kokemuksiensa perusteella ihmisten kysymyksiin. Ketju löytyy vieläkin.

    Jännä, että omaan kirjoitukseeni ei olla tultu vielä sanomaan sitä perinteistä ”höpö höpö, ajattele lapsia” -argumenttia.

  6. Henna

    Moi Rolle,

    Suomalaisen journalismin taso on aihe, joka puhuttaa jatkuvasti, ja niin sen pitääkin. Onhan lehdistö ollut tiedonvälityksellään demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita jo pitkään. Itse tunnen alan opiskelijana paljon mielettömän fiksuja toimittajia, joten toivon, että kökköjournalismi on ennemmin poikkeus kuin sääntö. Kiitos sosiaalisen median, ihmiset nousevat myös nopeasti kritisoimaan väärinkäytöksiä, joka toivottavasti kitkee näitä tulevaisuudessa.

    Eli hyvä ja ajankohtainen aihevalinta tekstilläsi. En kuitenkaan ymmärrä, miksi esität Enkeli-Elisan tapauksen LEHDISTÖN valehteluna. On totta, että lehdistön avulla jutusta tuli mediailmiö ja taustat olisi pitänyt tarkistaa huolellisemmin. Todellinen valehtelija tapauksessa oli kuitenkin Minttu Vettenterä, joka kusetti taitavasti toimittajia ja suurta yleisöä. Ihan samalla tavalla kuin sinä, journalistitkin ovat vain ihmisiä, ja samalla tavalla kuin sinä menit Vettenterän kusetukseen halpaan, saattoi toimittajakin mennä. Huomauttaisin, että juuri Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ansiotuneet journalistit haistoivat jutussa jotain mätää, alkoivat selvittää asiaa ja kuumottivat Vettenterää niin että hän lopulta tunnusti. Eli lehdistöä lienee tässä tapauksessa turha syyttää?

  7. Henna

    Vielä yksi kommentti: sanot siirtyneesi aikoja sitten Twitteriin uutisia seuraamaan, koska sieltä saat tiedot asioista ensimmäisenä. Tuliko mieleesi, että ehkä lehdistö ei julkaise uutisia tviittien perusteella ja niiden tahdissa juuri siitä syystä, että heidän pitää tarkistaa niiden todenperäisyys?

    Tuot siis itsekin tekstissä esille kaksi mediaan kohdistuvaa vaatimusta: toisaalta nopeuden, toisaalta luotettavuuden. Jos haluat joukkotiedotusvälineiden pysyvän luotettavina, tarkastavan lähteensä huolellisesta ja tarjoavan jotain kriittistä ajatustyötä informoinnin kyljessä, he eivät yksinkertaisesti voi uutisoida jokaista tviittiä siinä tahdissa kuin niitä sataa. Mediatalot kyllä tiedostavat sen, että lukijat ovat tottuneet somen myötä nopeuteen ja vaativat sitä. Siitä se tason lasku johtuukin “ jos toimittajien odotetaan toimivan samalla tahdilla kuin hetken mielijohteesta sen kummempia miettimättä tviittaavan Peran, kai niistä uutisistakin sitten helposti tulee vähän vähemmän läpimietittyjä kuin ennen.

  8. Rolle

    Kiitos paljon kommentistasi Henna. Aloitukseni oli ehkä hieman harhaanjohtava, mutta en missään vaiheessa syyttänyt lehdistöä Enkeli-Elisa-tapauksesta. Sitä on vain usein verrattu tähän Neeaan, koska on tavallaan piirteiltään samanlainen – kyseessä on lapsi ja tunteita herättävä aihe. Olen Mintun kuvioista siis tietoinen. Jutun paljastuttua kahlasin jokaisen aiheesta löytyvän tekstin läpi. En pidä syynä lehdistöä, vaan huonoa journalismia, jota Vettenterä ahkerasti harrasti. Huonosta journalismistahan tässä on kyse, oli sen harjoittana sitten toimittaja, kirjailija, kolumnisti, tai mikä tahansa vastaava journalismin ammattimainen harjoittaja. Tein tekstiin tarkennuksen.

    Sosiaalista mediaakin täytyy totta kai seurata samalla tavalla kriittisesti, varsinkin silloin kun varmaa tietoa tai lähdettä ei ole, kyllä sieltäkin niitä kepuleita löytyy. Ulkomailla olen nähnyt uutisointia, johon on liitetty tweetin/ketjun kuvankaappaus tai lähde.

    Kyllä minun mielestän luotettavuus menee nopeuden edelle. En usko että minä tai kukaan muukaan on tarkoituksella vaatinut nopeutta, se vaikutelma on vaan tullut kehityksen mukana. Ei sitä aina kerkiä seuraamaan virtaa, vaikka haluaisikin, joten siinä mielessä uutisoinnin nopeudella ei ole ihan niin suurta merkitystä kuin luullaan. Tärkeämpää on tosiaan se voiko uutiseen luottaa.

    Monet asiablogit ovat myös melko hyvä merkki toimivasta uutisoinnista. Varsinaista uutisointiahan homma ei ole, kun jokainen kirjoitus ei välttämättä ole suoranainen uutinen. Moni on kuitenkin lähellä sitä. Blogeja on monia, yksi tekstissä mainitsemani EOT, toinen esimerkiksi suuresti kunnioittamani tietokirjailija Petteri Järvisen blogi.

    Ei minulla sentään ihan täysin ole vielä usko mennyt journalisteihin. Tällaiset tapaukset saavat vain niin paljon näkyvyyttä että hyvät jutut unohtuvat. Hienoa, että tunnet fiksuja toimittajia, jotka ovat rehellisiä myös itselleen.

    Parempia tekstejä odotellessa. :)

  9. Henna

    Moi, kiitti asiallisesta vastauksesta ja hyvästä keskustelusta.
    Omasta mielestäni Vettenterä ei harrastanut journalismia “ ts. hän ei ollut toimittaja eikä myöskään ns. kansalaisjournalisti, vaan ainoastaan yksityishenkilö joka onnistui lobbaamaan tarinaansa yllättävän hyvin omia tarkoitusperiään edistääkseen.

    Siitä olen ihan samaa mieltä, että perinteisten medioiden rinnalle on syntynyt haastajia, ja paljon löytyykin fiksuja ja asiansa osaavia blogeja. Niitä seuraan itsekin, koska ne antavat loistavaa vaihtoehtoista näkökulmaa uutisiin, ja parhaassa tapauksessa jopa osoittavat journalistisia kömmäilyjä “ esimerkiksi EOT on ansioitunut tällä saralla ja useampaan otteeseen kuluneen vuoden aikana.
    Blogeja ei kuitenkaan sido samanlainen totuudellisuuden ja tasapuolisen tiedonvälityksen vaade kuin perinteisiä tiedotusvälineitä, jotka vastaavat sisältöjensä laadusta paitsi lukijoille, myös Julkisen sanan neuvostolle.

    Mä en usko että lehdistö tai muutkaan joukkoviestimet kuolee. Uskon, että hyvälle ja taustoittavalle, pintaa syvemmälle menevälle journalismille on entistä enemmän tarvetta, kun tahti somessa vaan kiihtyy. Uskon myös, että tulevaisuudessa ”Neean” tapauksen kaltaisiin töppäilyihin ei ole varaa – siitä pitää huolen tarkkaavainen jengi, joka reagoi somessa asioihin nopeasti ja äänestää kyllä jaloillaan jos laatu ei parane. Eli toivoa on, töppäilyistä huolimatta! Valtaosa toimittajista tosiaan on moraalisia ja fiksuja, hyvää duunia tekemään pyrkiviä ammattilaisia. Yhtä lailla kun valelääkäritapaukset hävettävät oikeita lääkäreitä, hävettää tällainen puolivillainen toimittajantyö muita kyseisen ammatinh arjoittajia.

    Kiitos hyvästä keskustelunavauksesta ja kivaa joulua!

  10. Rolle

    No joo, totta, suoraa journalismiahan se ei tainnut olla, mutta jossain määrin täyttää kuitenkin journalismin kriteerit (tiedon analysoiminen, kerääminen ja esittäminen joukkoviestimien avulla suurelle yleisölle), tosin ei välttämättä suoraan Vettenterän osalta vaan hänen aikaansaamanaan myllynä… anyway, aihepiiriltään verrattavissa ”neeagateen” ja se tässä mulla oli pääpointtina, en sen tarkemmin älynnyt miettiä. Kiitos oivallisesta tarkennuksesta.

    Mitä tulee blogeihin ja joukkoviestimien kuolemiseen, olen samaa mieltä kanssasi. Kiitos vaan itsellesi keskustelun jatkamisesta ja oikein hyvää joulua myös sinne!

  11. Joulupukki ja sen kaverit

    Jos tuossa kohdassa olisi ollut pätkä jouluevankeliumia, kukaan ei olisi älähtänytkään, vaikka faktapohjaisuus on samaa luokkaa.

  12. Rolle

    Kulunut ja ontuva vertaus. Katleena ja kimmo82 perustelivatkin jo hyvin miksi vertaus ei toimi:

    Kun aikuinen kertoo lapselleen sadun, se on satu. Kun lehti kertoo lukijoilleen sadun, sitä kutsutaan valehteluksi.

    ***

    Joulupukkivertaus vain sattuu olemaan aika poikkeuksellinen tapaus. Siinä kirjoittaja/kertoja tietää käytännössä koko lukija/kuulijakunnan tietävän, että kirjoitetaan/kerrotaan keksitystä hahmosta. Ero on melkoinen siihen, että tällä hetkellä mahdollisesti vain toimittaja tietää totuuden.

    Mikäli kaikissa asioissa voisimme aina luottaa siihen, että lukijat tietäisivät totuuden uutisten sisällöstä huolimatta, ei journalistin etiikalla olisi tietenkään mitään merkitystä. Näin ei kuitenkaan ole. Meillä täytyy olla mahdollisuus luottaa siihen, että tiedämme faktan olevan faktaa, jos se esitetään mediassa tietyssä muodossa. Tällaiset tapaukset vievät pohjan tältä luottamukselta. Joulupukki ei sitä tee.

    Vaatimuksesi siitä, että toimittajan eettiset säännöt pitäisi päteä myös joulupukista kertomiseen onkin lähinnä lapsellinen. Olkinukke pahimmasta päästä.

  13. Rolle

    Hämmennyinkin nimimerkistäsi sen verran että luin koko kommenttisi väärin. Jouluevankeliumiahan pidetään enemmän totena kuin joulupukkia, mutta anyway, monen kohdalla sama perustelu toimii tähänkin…