Löysin hänestä kauniimman version itsestäni

Kuinka ollakaan, Rolle on jopa elänyt – muuallakin kuin tietokoneen virtuaalimaailmassa. Ihka oikea elämä on yksi syy miksi kirjoittaminen tänne blogiin on jäänyt vähemmälle. Toisaalta olen tavallaan jo kyllästynyt tähän minimalistiseen ulkoasuun ja mielessä on visioita uudemmasta. Mutta toisaalta olen laiska laittamaan visioita näkyvään muotoon. Jääköön visioiksi, ajatuksiksi… eipä ole kunnon kuvankäsittelylaitteistoakaan. Nämäkin sivut tein nopeasti linuxilla. Ja ainahan voi vaihtaa vanhaan rollemaahan, jos siltä tuntuu…

Tyttö vain kasvaa ja aika tuntuu juoksevan. Maanantaina tytär täytti neljä viikkoa ja ylihuomenna (torstaina) tulee kuukausi täyteen. Sanotaan että vauva-aika on lyhyt, mutta kaikkeuden olemassaolon aikajanalla tarkasteltuna elämäkin on lyhyt. Life is short, vai miten se meni? Itse en halua aikaa ajatella, sillä se rupeaa ennemmin tai myöhemmin ahdistamaan minua, sillä tavallaan joka sekunti meiltä viedään aikaa pois maan päällä. Tik, tak, tik, tak…

Vielä viikko sitten ToDo-listallani oli yli 30 asiaa, mutta nyt jäljellä on enää 14. Tosin suurin osa asioista on sellaisia, joita ei heti tarvitsekaan tehdä – kuten: ”Hommaa USB-digiboksi” tai ”Katso Smallvillet loppuun”. Listaan lähinnä asioita, jotta en unohtaisi. Yksityiskohtien muistaminen on todella vaikeaa, mutta sitten taas esimerkiksi kasvomuisti on minulla suhteellisen hyvä.

Moni on kysynyt minulta mitä teen nykyään? onko töitä, opiskelenko ja muuta sen sellaista. En opiskele, en käy töissä; olen koti-isänä. Jyväskylän Data-Groupin muutaman kuukauden pesti jäi toistaiseksi viimeisimmäksi työpaikakseni. Hain yhteishaussa liiankin moneen paikkaan, mm. Jyväskylän ja Tampereen yliopistolle tietojenkäsittelytieteisiin, Suomen kieleen, viittomakieleen, journalistiikkaan, tiedotusoppiin ym. Ammattikorkeaan taas liiketalouden koulutusohjelmaan. Saa nähdä minne päädyn. Syksyyn asti olen ihan hyvillä mielin kotona.

Irkannut olen edelleen paljon. Tietokoneellakin on tullut oltua melkein tavalliseen tapaan, useinkin vauva sylissä. Pääasiassa huomio on kuitenkin vauvassa, on se vain niin maailman ihanin otus. Tällä hetkellä ajatuksiini ei oikein paljoa muuta mahdu vaimoni ja tyttäreni lisäksi. Kävin tänään tonttuilemassa kaupungilla vaimon huomisia synttäreitä varten. Olen erittäin huono pitämään yllätyksiä itselläni ja laukustani pudonnut huonosti paketoitu paketti meinasi jo paljastaa yhden niistä.

Eilen oli suhteellisen huono päivä (hormonit, grr), joten päätin yllättää ja piristää vaimoa ostamalla hänelle kukkia – päätin että kukka oli ensimmäinen (tosin ennenaikainen) synttärilahja. Ostin kirkkaankeltaisen värililjan Sokokselta. Kotiin tultua tajusin että eihän minulla ole maljakkoa. Edellinen hajosi muistaakseni joskus häittemme aikaan viime kesänä… laitoin kukan tavallista isompaan mukiin.

Tänään sitten lahjojen oston yhteydessä ostin samalla maljakon. Tein täyden työn etsiessäni oikeanlaista maljakkoa; Anttilassa ei ollut kunnon valikoimia ja kävelykadun Tiimarin kohdalla oli remontin takia iso reikä, minkä olin tyystiin unohtanut. Menin sitten seikkailemaan Torikeskukseen ja löysin kuin löysinkin Mari-Mekkoa vastapäätä olevasta liikkeestä (unohdin nimen) hienon neljän euron maljakon. Kotiin tultuani kukka pääsi hienoon maljakkoonsa, mutta ehti kulua vain pari tuntia kun vetäisin vahingossa maljakon verhojen sulkemisen yhteydessä lattialle – ja näin oli hauras lasimaljakko pirstaleina… kyllä harmitti. Jos huomenna ostaisin uuden, samanlaisen. Ei aina voi onnistaa.

Nettisivurintamalla olen luonut jotakin uutta jälleen. Irc-kanavallemme tein uudet sivut ja leffasivuni rinnalle loin tv-sarjoille oman sivun. Eipä tässä sen kummempia. Onnellista perhe-elämää elellään. Vapun pysyttäydyn todennäköisesti sisätiloissa rakkaan perheeni kanssa ja yritän välttyä meteliltä ja tupakansavulta pitämällä ikkunat visusti kiinni.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää