Huonosti nukuttu yö ei lupaa päivästä mestariteosta, mutta lopputulos ei olekaan niin epäonnistunut kuin alunperin vaikutti. Ei ihan sata pinnaa, mutta jotain kuitenkin.
Tänään on sellainen olo, että revitään hieman liian moneen suuntaan yhtä aikaa, eikä saa oikein riittävästi aikaiseksi. Onneksi sota ei yhtä miestä kaipaa, vaikka välillä huomiota ei kaikkeen irtoaisikaan.
Joskus on vaikeampi keskittyä hetkeen. Onneksi stressi ei ole lähtenyt lapasesta. Päivissä on paljonkin hienoja ja arvostamisen arvoisia asioita. Täytyy yrittää keskittyä niihin.
Tässä kirjoituksessa on 87 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (21:51) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Mikä minua vaivaa?
Minun on vaikea sietää keskeneräisyyttä. Siksi tänään teen töitä 9-21. Tai en oikeastaan siksi, vaan koska en osaa lopettaa. En oikein tiedä mikä minua vaivaa. Vapaa-aikaa jää liian vähän. Tämä on ikuinen, sama tarina.
Kun työ ei tunnu työltä ja sitä tekee mielellään, tähän se kai johtaa. Muut ympärilläni sanovat, että pitää olla muutakin. Tiedän sen, mutta mitä muka?
Suurin ongelma on, että arvioin päivän työmäärän alakanttiin. Huomenna voisi heti aamusta perata kalenterin niin, että otan listalta valmiiksi puolet pois. Jos maltan. Niin. Niinpä.
