Minun on vaikea sietää keskeneräisyyttä. Siksi tänään teen töitä 9-21. Tai en oikeastaan siksi, vaan koska en osaa lopettaa. En oikein tiedä mikä minua vaivaa. Vapaa-aikaa jää liian vähän. Tämä on ikuinen, sama tarina.
Kun työ ei tunnu työltä ja sitä tekee mielellään, tähän se kai johtaa. Muut ympärilläni sanovat, että pitää olla muutakin. Tiedän sen, mutta mitä muka?
Suurin ongelma on, että arvioin päivän työmäärän alakanttiin. Huomenna voisi heti aamusta perata kalenterin niin, että otan listalta valmiiksi puolet pois. Jos maltan. Niin. Niinpä.
Tässä kirjoituksessa on 103 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:05) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Hyvä viikonloppu
Lumisen kammottava sää jatkuu, joten skippaan tänään lenkin. Otan rennosti nukkumalla pitkät unet, syömällä hitaan aamupalan ja kahvittelemalla tietokoneen ääressä. Tänään elän hetkessä, enkä murehdi mitään. Tuntuu kuin aiempi viikon väsymys olisi vihdoin väistynyt. Ei huoleta tai stressaa mikään.
Illan elokuvavalinta osuu nappiin.
Eipä voisi sunnuntai enää paremmaksi muuttua.
