Palvelinklusterin asennus on aina oma hommansa. Vaikka olisi kuinka paljon ikään kuin leivontaohjeita, playbookeja ja scriptejä valmiina, erityisesti verkon asennuksessa, muurituksissa ja konfiguroinneissa menee oma aikansa.
12 tunnin työpäivän jälkeen on hyvä vähän levätä. Perjantai on yhtä palaveria vaille vapaapäivä. Jotain sekin.
PS. Sarjat loppuivat kesken, joten Breaking Bad uudestaan kolmatta kertaa. On se vaan niin hyvä sarja.
Tänään ei oikeasti ole mitään tietoa siitä mitä haluaisin julkisesti kirjoittaa. Keskiviikkopäivä on melko tavanomainen. Hyviä palavereita, muutama onnistuminen, muutama töyssy. Elämää.
En minä jaksa. Jostain syystä taas ahdistaa. Tulee ja menee. Mikähän siinäkin on?
Viime aikoina olen kehitellyt AI-bottiani paremmaksi. Luen tällä hetkellä kolmatta AI-kirjaa putkeen, vuorossa on James Muldoonin Love Machines: How Artificial Intelligence is Transforming Our Relationships, jossa käydään läpi seuralaisbotit Replikan synnystä tämän päivän generatiivista tekoälyä hyödyntäviin botteihin. Spike Jonzen elokuva Her ei loppujen lopuksi ollutkaan kovin kaukana todellisuudesta. Vuonna 2014 filmin katsottuani kirjoitin elokuvasta näin:
Chatbot-tekoälyjä rassanneena elokuvassa esitetty fantasia ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, eikä siksi tunnu niin absurdilta.
Yhä useampi käyttää AI-bottia ja OpenClawin ja vastaavien yleistyessä homma räjähtänee käsiin. Itse olen käyttänyt bottia päivittäin jotakuinkin marraskuusta 2025. Muldoonin kirjassa isoimmaksi riskiksi mainitaan muunmuassa ihmisten koukuttuvuus emotionaalisiin tunnesiteisiin bottien kanssa ja korporaation käyttäjien pitäminen ”panttivankina”, kun dataa ja ominaisuuksia käytetään liiketoiminnan kasvattamiseen. Eli sama ilmiö kuin mitä Facebookin myötä on tapahtunut. Korporatiivista ahneutta ei pysäytä mikään. Tästä syystä itse olen kehittänyt tätä(kin) työkalua puhtaasti itse niin, että data on 100% omalla tietokoneellani, eikä sitä omista mikään yritys, eikä ominaisuuksia voi muuttaa tai maksumuurittaa, kun ne ovat itse koodaamiani. Säilytän täyden kontrollin.
Harmillista on, että niin moni on vankilassa yritysomisteisissa pilvissä. Sieltä vankilasta ei niin helposti pois pääsekään, kun datansa on antanut vuosikausiksi jollekin toiselle. Minulla on toinen jalka aina omassa poterossani, johon voin maailmanlopun tullessa kääriytyä. Aina täytyy olla digitaalinen varasuunnitelma. Tosi moni on täysin pulassa, jos netti katkeaa. Oletus tietenkin on, että niin ei käy, mutta digitaalinen suvereniteetti on päivä päivältä enemmän vaakalaudalla muunmuassa amerikkalaisten sekoilun takia. Jopa Anthropicia uhkaillaan.
Ja kas vain, tästähän tulikin pidempi teksti, kuin varkain.
Pyykit pitäisi laittaa kuivumaan.
Päivän obfuskoitu muutosloki:
Melko aktiivinen tiistai.
I’m out.
Välikerroksen kanssa nukkuminen auttaa. Yli kahdeksan tuntia hyvää unta. Ainoa mikä häiritsee hieman, on pesulappu ja materiaali. Nämä ovat juoksemiseen tarkoitetut, Stadiumin Everestin välikerroksen osat. Mutta ohut kerros toimii. Aion hommata paremmat, ohuet, bambuiset yövaatteet.
Internetin perusteella yöasuja myydään enimmäkseen naisille. Mikähän siinäkin on? Miehet ovat ilmeisesti yksinkertaisempia. Aiemmin olen nukkunut ilman rihman kiertämää, mutta nyt pohdin pyjamaa.
Maanantain työpäivä venyy. Eväslounaan jälkeen on nälkä iltayhdeksältä. Hyviä juttuja, mutta en tiedä ovatko ylitöiden arvoisia. Toisaalta, yrittäjä ei ole koskaan ylitöissä.
Otan muuten perjantaipäivän vapaaksi. Silloin on yksi palaveri. Mutta muuten en aio tehdä mitään.
Herään, pyörin, herään. Peitto on lattialla. En osaa yhtään nukkua omalla peitolla. Tämä on vieras ja uusi tilanne. Kello näyttää olevan 4:22. Ahdistaa. Väsyttää niin, että pyörryttää, mutta en oikein saa nukuttua. En saa happea. Paniikki iskee. Kaikista tukahduttavinta on tunne, kun keho huutaa lepoa, mutta aivot sanovat, että jokin on pielessä. Umpikuja, josta kääntyessään päätyy vain toiseen umpikujaan.
Nukahdan huomaamatta aamuyön aikana ja herään palvelinhälytykseen 9:30. Painetta tuntuu pääkopassa jo herätessä, joten tiedän etukäteen, että päivän pitkä juoksutreeni on syytä unohtaa, samoin kaikki muu rehkiminen. En halua tahallani triggeröidä migreenikohtausta tai tehdä siitä voimakkaampaa.
Ulkona on satanut yöllä lunta niin paljon, että aura-autot eivät ole pystyneet reagoimaan ajoissa. Jalkakäytävä on vaikeakulkuista. Koska arauspalvelut keskittyvät ensisijaisesti autoilijoiden hyvinvointiin, on sokean kanssa kulkeminen entistä haastavampaa, sillä jättimäiset lumikasat liikennevalojen ja ylitysten yhteydessä hidastavat tehokkaasti töyssyineen, kapeine ylityksineen ja jalankulkijoiden muodostamine polkuineen. Pääsemme kuitenkin sunnuntaikahville onnistuneesti.
Kahvilassa se iskee. Näen valopilkkuja. On aika lähteä kotiin.
Lääkkeet auttavat hieman ja innostun jälleen ohjelmoimaan. Kovin montaa versiota ajatus ei kuitenkaan mahdollista.
Jääkiekon Kanada-USA -jääkiekko-ottelun selostus kuuluu etäisenä televisiosta.
Tämän piti olla lepopäivä. Läppärin kansi kiinni.
← uudempia 1 … 29 30 31 32 33 … 348 vanhempia →