Tulee taas valvottua. En tiedä miksi tämä menee aina näin. On mukamas pöytä putsattu ennen kesälomaa, mutta sitten tehdäänkin taas koko viikko pitkää iltaa. Toisaalta olen jättänyt kivoimmat hommat viimeiseksi ja perjantaina en aio ottaa tietokonetta mukaan firman kesäpäivän viettoon. En silti malttaisi lopettaa mielenkiintoisten työkalujen tutkimista. Asiakastöitä ei juurikaan ole, kun isot urakat on jo hoidettu ja työntekijät hoitavat loput. Jotain olen sentään tehnyt oikein.
Open source -kontribuutiot tehty ja self-hosted-työkalut rullaavat täydellisesti. Taas säästyy monta tonnia vuodessa. Yksi SaaS-palvelu vähemmän, ekologisemmin ja digitaalisesti riippumattomammin. Hyvä fiilis tästä etenemisestä.
Kaiken huipuksi jaksan vielä ohjelmoida henkilökunnalle hauskan tietovisaohjelman huomista kesäpäivää varten. Ennen tekoälyaikaa ei olisi tullut kuuloonkaan, että muun työn ohessa koodaan viikkotolkulla WebSocketille jotain helvatan peliä, vieläpä nopean puolivillaisen idean pohjalta ja noin vaan huvin vuoksi. Tai ehkä olisi, mutta aika loppuisi tai konkurssi iskisi kauan ennen työn valmistumista. Nyt voi dräftätä puolessa tunnissa proton kasaan, sellaisen, jonka itsekin tekisi, tai jopa paremman. Ajat ovat muuttuneet. Hauskaa, kirjaimellisesti. En usko AI:n tuhoavan maailmaa. Olen optimisti, tyhmä, naiivi tai kaikkea näitä. Mutta mitä sitten? Ehkä olen kyynistynyt nihilisti. Hymyilevä sellainen. Ei silleesti kauhuelokuvatyyliin, toivottavasti. Äh.
Kello lähentelee puolta yötä. Alkaa sataa. On myöhäinen aika juoksulenkille, mutta päätän juosta silti. Matolla tosin, ei huvita napata kesäflunssaa.
Aivot narikkaan. Hiki. Lenkki on päättynyt ja jälleen yksi äänikirja plakkarissa. Character Limitin tarina ei yllätä. Olen itse elänyt läpi Twitterin tuhon, yksityiskohtia myöten.
Ja mistähän tätä juttua nyt tulee? Minun piti olla nukkumassa. Ja tässä vaan näpytän.
Syön lusikalla raejuustoa suoraan purkista. Talo on pimeä, huonetta valaisee hieman ainoastaan jääkaapin sisällä mollottava lamppu. En pidä ovea pitkään auki. Vielä pari lusikallista. Unohtunut välissä syödäkin, jotenkin. Huomenna sentään saan syödä kunnolla, koko firman henkilökunnan kanssa.
Tai siis tänään.
Päivä on jo vaihtunut.
Tässä kirjoituksessa on 351 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:58) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Päivä 13385
Tänään ei ole yhtä tuottava päivä kuin eilen, vaikka unimäärä on suurempi. Joskus tässä ei ole mitään logiikkaa.
Tuli tilattua Skynet-paita. Parodia tästä aikamme kuvasta…
- OpenAI’s Skynet moment: Models defy human commands, actively resist orders to shut down
- OpenAI awarded $200 million US defense contract: OpenAI will provide the DoD with AI tools for admin, data collection, and ‘proactive cyber defense.’
- Research: We predict that the impact of superhuman AI over the next decade will be enormous, exceeding that of the Industrial Revolution
