Viime päivinä lokikirjat ovat olleet mitäänsanomattomia. Se johtuu siitä, että päivät menee kuin sumussa. Asioita vaan tapahtuu, yksi toisensa jälkeen. Illasta olen intoutunut koodaamaan. Heti kun lopettelen työt viiteen mennessä, siirryn Linux-koneelleni ja avaan koodieditorin… ei kovin järkevää eikä tervettä tässä tiltissä, mutta minkäs sitä luonnolleen mahtaa.

Joku vinkkasi alkuviikosta Blueskyssä firesky.tv:n, jota jäin maagisesti katsomaan. Kuin vanhanaikainen vilkas IRC-kanava, Kiss.fm:n chatti tai Twitchin livestream-chat… jotenkin hypnoottisen näköinen. Koska en ole Blueskyn fani, päätin koodata vastaavan Mastodonille. Ei ollutkaan ihan niin helppoa, eivätkä JavaScriptin EventSource ja text/event-stream -mimetyyppi ole entuudestaan tuttuja. Siispä opiskelemaan.

8 tuntia myöhemmin valmis tuote: Fedionfire.stream. Ihan omin pikku kätösin tein, ottaen hieman mallia joidenkin muiden vanhoista tekeleistä.

Viimeksi koodasin muuten myös lämpötila-antureihin käppyrät. Luulin, ettei ole ApexCharts niin hyvin hallussa, mutta olikin yllättävän helppoa.

Näin taas unohtui syödä ja nukkua. Kello on 01:57 ja torstaiaamu alkaa terapialla. Tätä tämä taas on.

Ehkä lomalla en koodaa niin paljoa (tähän se gif, jossa naiselta purskahtaa juomat suusta).

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Elämä
Tulta
En jaksa
Enää juosta
Elämä
Tulta
En kanna
Enää huolta

I have nothing to say
and I am saying it
and that is poetry
as I need it.

John Cage, 1912-1992

Ohhoh. Meinasi unohtua. Tänään on kyllä ihan liian maanantai…

Jälleen yksi viikko elettynä. Lauantai-iltapäivästä asti särkenyt päätä, eikä yöunet välissä auta särkyyn. Särky meinaa pilata päivän heti alkuun, mutta kipu on onneksi asteikolla 3/10. Lähdemme vaimon kanssa tyypilliseen tapaamme kahville ulos. Tällä kertaa kahvila on miellyttävän tyhjillään. Keskustelunaiheet vaihtelevat kuolemanpelosta sosiaaliseen mediaan ja IRC-kanavamme tulevaisuuteen.

On edelleen omituista olla träkkäämättä kaloreita, eli syötyjä ruokia ja juotuja juomia, kofeiinin milligrammamääriä, vedenjuontia tai muitakaan rutiineja. Huomaan esimerkiksi evään syötyäni muuttuvani levottomaksi, aivan kuin jotain olisi unohtunut. Muistan pian, että normaalisti lisäisin tätä äppiin, mutta nyt ei tarvitse. Huomaan, että pääkoppani muistaa paremmin mitä milloinkin olen syönyt tai juonut, paljonko kaloreita on kerätty ja paljonko jäljellä ja kuinka monta milligrammaa kofeiinia pyörii verenkierrossa. Ehkä ihan hyvä vihdoin opetella tällaisesta turhuudesta eroon. Appit sitten uudelleen käyttöön, jos joskus pitää vielä laihduttaa.

Päänsärky häipyy iltaa kohden, joten ei mene viikonloppu ihan hukkaan. Ihan hyvä viikonloppu. Olisipa se jatkunut vielä hetken.

Olen kirjoittanut koko päivän. Nyt sattuu päähän.