Selaan huvikseni menneitä lokejani. Aika samaa rataa tuntuvat asiat menevän kuin noin vuosi sitten.

Some (Mastodonia lukuunottamatta) tarjoilee ihmisten täydellisiä kesälomia verkkokalvoille, joka herättää väistämättä ajatuksen, että ihmisen kesäloma pitäisi olla tietynlainen.

Parempi pistää some kiinni.

Kesäloma on juuri sellainen, kuin haluan sen olevan. Eli koneella istumista ja sisällä olemista.

En juurikaan seuraile muiden tekemistä, paitsi ehkä Instagramissa. Toisaalta, tavallaan sitä kaipaa itsekin välillä ehkä jotain muuta, mutta elämäntilanne on nyt sellainen, että ei pysty ja on parempi levätä. On henkisesti koko ajan niin väsynyt olo. Mutta piristäisikö reissailu? En tiedä. Olenko liikaa mukavuusalueellani? En tiedä. Onko se hyvä vai huono asia? En vittu tiedä.

Kuten Vanha ja Viisas Murmanskin Tiibetin Munkkiluostarin Mestari Papa Lai sanoo: Kannattaa tehä niitä juttui mistä diggailee.

Sadepäivä. Eli sisäpäivä. Vähän apaattinen olo koko päivän, ei oikein selkeää syytä. Perinteiset huolet ja murheet tulevaisuuden suhteen. Vuosittainen identiteettikriisi pitkän loman alkaessa.

Tapan aikaa pelaamalla ja katsomalla elokuvia.

Istun ja kuuntelen hiljaisuutta. Tytär ei ole kotona tänä viikonloppuna, koti tuntuu taas autiolta. Hämmentävää ajatella, että tulee pian elämänvaihe, jossa lapset eivät enää asu kotona. Asiat tapahtuvat niin äkkiä. Poika valittaa kesälomallaan, että aika kuluu niin hitaasti. Minä valitan, että aika kuluu niin nopeasti. On merkilistä, miten aika koetaan, vaikka minuutti on saman mittainen kaikilla.

Orastava päänsärky. Muistan, että päivän kahvi on jäänyt juomatta. Kai tuohon kofeiiniin on kehittynyt jonkinlainen riippuvuus, kun kroppa ei osaa olla päivääkään ilman. Ei välttämättä kovin hyvä asia, mutta menkööt. Sokeri ja kofeiini jäivät alkoholin jälkeen pysyviksi paheiksi. Kaikki piristeet ja päihteet joutaisivat roskiin, mutta elämässä pitää olla jotain muutakin hyvältä maistuvaa ja tuntuvaa kuin yrtit ja juoksulenkki.

Jos tämä päänsärky ei tästä pahene, voisin vaikka pelata jotain. Baldur’s Gatessa yli 45 tuntia täynnä.

Päivä vaihtuu Auschwitzin tatuoijaa katsellessa. Suosittelen.

Keskiviikko. Vähän duunia, yllättävän paljon tänään palvelimia ja aspaa – hämmentävää. Jaa niin, lomalla piti olla? Ei vielä ainakaan ole lomafiilis. Ei pysty oikein täysin irroittautumaan. Edes juokseminen välissä ei auta. Kesken matkan tulee muuten vastaan katollaan oleva rekka.

Tänään ahdistus on ollut tapissa paristakin eri syystä. En oikein mahda sille mitään, että tietyt tilanteet pistävät kädet tärisemään.

Black metal soimaan täysiä ja FUCK YOU ALL?, kuten tyttäreni hupparissa lukee… (arvaa vaan, juteltiinko tästä hankinnasta – vissiin lahja, mutta silti…)