Vuosi sitten maanantaina stressasin. Nyt täytyy sanoa, että stressi on koko kevään loistanut poissaolollaan. En jostain syystä ole stressannut. En oikein tiedä yhtä syytä tälle. Ehkä se on hyperfokusoituminen johonkin mieluisaan vapaa-ajan toimintaan, vanhojen sarjojen bingettäminen tai sitten ihan vaan oleminen. Olenko vihdoin oppinut olemisen jalon taidon?

Omien työkalujen rakentaminen, Anthropicin keksinnöt ja kirjat ovat myös vieneet mennessään. Olen aina ohjelmoinut, mutta nyt sekin on jotenkin erilaista, stressittömämpää. Kun kaikkeen kuluu vähemmän aikaa ja typeriäkin ideoita voi luonnostella helposti, olo on kevyempi. ”Ennen vanhaan” kun kaikki tuli ohjelmoitua 100% käsin, ei osannut lopettaa eikä päästää irti. Nyt on helppo jatkaa siitä mihin jäi, kun ei tarvitse itse muistaa ja osata kaikkea alusta loppuun asti. Kuin olisi oma tiimi aina valmiina ja menossa mukana. Oli AI:sta mitä mieltä tahansa, minun elämääni se on tuonut paljon hyvää mukanaan.

Maanantai tuntuu maanantailta. Miten se aina tuntuukin niin mälsältä? Jotenkin aurinkokin on himmeämmällä juuri tänään, kuka veti sälekaihtimen sen eteen?

Toimari leikittelee ajatuksella neljän päivän työviikosta. Tavallaan hauskaa, kun saa itse päättää. Pienenä yrityksenä olemme ketteriä. Vai olisiko sittenkin 200% parempi?

Viikko lähtee hyvin käyntiin näin. Stressittömyys jatkukoon.

PS. Rollemaan korjaus sai aikaan issuen, joka myötävaikutti korjaavaan pull requestiin. Hyvä minä. Suomeksi: Fediversumista tulevat profiilikuvat näyttivät ajoittain 404 (ei löydy) -virhettä, lähinnä sen jälkeen jos matkan varrella avatar on vaihdettu. Jatkossa toimivat vaihtamisesta huolimatta. Avoin lähdekoodi on ihanaa.

Breaking Badin neljäs kausi menossa. Tämä on sarja, joka tuntuu yhtä jänntitävältä kuin ensimmäisellä kerralla. Riittää, että on muutama vuosi välissä viime katsomisesta. Gale Boetticher on aliarvostettu hahmo. Samaistun hänen hifistelyynsä.

Thredussa pohdintaa tekoälystä.

Kolmas migreenipäivä. Lääkitys väsyttää sen verran, että pakko ottaa päiväunet. En yleensä nuku päiväunia, koska en oikein nukahda helposti. Ihmettelen heitä, jotka pystyvät ottamaan ”10 minuutin power-napin”, kun itse hädin tuskin saan silmät kiinni tuossa ajassa. Mutta tänään nukahdan nopeasti iltapäivällä. Kipuilu ja kropan ylikuormittuminen sammuttaa koneiston helposti.

Seitsemän maissa elävien kirjoihin, kivut ovat poissa ja pienen tuhnuisuuden jälkeen piristyn hieman. En muista milloin viimeksi olisi ollut näin pitkä putki, eli kolmatta päivää jatkunut ja jatkunut yön yli seuraavaan päivään kohtaus niin, että postdromea seuraa seuraava kohtaus. Uskon, että tässä tämä on, nyt kun on levätty, nukuttu, ruokailtu ja toivuttu.

Hyvät ajatukset pyörivät vielä mielessä eilisen virkistyspäivän jäljiltä. Ulkopuolisen suusta kuulee jotenkin eri tavalla siitä, mitä ollaan yhdessä saavutettu. Joitakin omia observaatioita painui myös mieleen. Esimerkiksi rakas yhtiökumppanini totesi, että en enää vatvo asioita niin paljon tai harmittele jatkuvasti sitä mitä pitäisi tehdä. Se on totta. Olen jollain tavalla oppinut keskittymään tähän hetkeen ja menemään sen mukaan mikä milloinkin kiinnostaa.

En myöskään enää odota ”sitten kun” jotain tapahtuu tai jokin tietty vaihe on ohitse. Koska uusi vaihe tulee jos on tullakseen ja jää tulematta, jos niin ei ole tarkoitus. Näin on hyvä ja kaikki tästä eteenpäin on plussaa. Vastoinkäymisetkään eivät tunnu enää niin pahalta, kun on kokenut jotain pahempaa ja päässyt siitä yli.

Hassua kyllä, joskus jopa migreeni romutti minut totaalisesti, myös henkisesti. Nyt kolmesta kohtauksesta putkeen selvinneenä tuntuu, että olen taas supermies. Olen rautaa, saatana.

Nihilismi, nykyhetki, memento mori. Näin sitä mennään, eikä toistaiseksi mikään voi minua pysäyttää.

Tyhypäivä. Mukana hyvää mieltä, tunnetta onnistumisesta, jopa liikutusta. On upeaa kuulla työnantajana, että työpaikkamme on nimenomaan turvallinen. Jokainen saa olla vapaasti oma itsensä. Tuntuu, että olemme onnistuneet luomaan jotain ainutlaatuista.

Rebound-migreeniä pukkaa… Mutta palaan taas entistä ehompana.

Energiat vähissä. Torstaipäivän teemat:

• Liian vähän unta alla, taas
• Liikaa kofeiinia
• Ahdistus
• Liian vähän ruokaa
• Liikaa palavereja
• Liian vähän taukoja

Nyt pizzaa ja vähän äkkiä.