Avainsana: opiskelu
-
Kielen oppiminen
Ihminen oppii yleensä vanhemmiltaan kielen jos toisenkin. Suomalaisena syntyneenä osaan puhua sujuvasti vain suomea. Äitini halusi minun opiskelevan koulussa kieliä, muitakin kuin englantia ja ruotsia. Yläasteelle siirtyessäni aloitin sitten ranskan opiskelun, puoliksi äitini painostuksen takia. Äitini olisi halunnut minun aloittavan sen jo ala-asteella. Suurin ongelma oli ujouteni, eikä yhtään auttanut se että ranskan ryhmään ei tullut yhtään poikaa… en myöskään…
-
Päivät valuu läpi sormien
Arvasin. Ei tullut opiskelupaikkaa Agoralta (Tietojärjestelmätiede, Informaatioteknologian tiedekunta), mutta mitäpä tuo haittaa. ”En olisi halunnutkaan”. Sain yhteensä muistaakseni 32 pistettä kuudestakymmenestä. En ollut tarpeeksi fiksu. Hakijoita oli kolmattasataa. Heinäkuussa tulee vielä kirjeet sieltä journaliistikan ja suomen kielen puolelta. Voipi olla että en pääse kumpaankaan, ainakaan journaliistiikkaa opiskelemaan. Suomen kielen puolella voi olla jopa mahiksia. Ei nyt jaksa stressata. Kotielämää tässä…
-
Maanantaiaurinko laskee mäen taa
Puuh. Nyt on sitten Rollemaan tuunaus tältä päivältä ohi. Vauvakin saatiin tuossa nukutettua. Päivä on mennyt aika nopeasti ohi. Vähän ahdistaa huomiset pääsykokeet. Tällä kertaa vuorossa Tietojärjestelmätiede, jälleen Jyväskylän Yliopistolla. En oikeastaan halua sinne, mutta käyn kuitenkin valintakokeissa. Kyseistä taloa ehdin vuoden jo katsella ollessani siellä sivarina. Jotenkin masennukseen ja silloiseen ihmisfobiaan liittyvät muistot jättivät jäljen siihen paikkaan, enkä enää…
-
Hirviön paluu
Tämä viikko on mennyt suhteellisen hyvin – tähän asti. Tänään oli liiketalouden pääsykoe, jossa en ollut. Kaikki alkoi kun nettituttava kysyi irkissä miten koe meni ja luulin välittömästi että hän tarkoitti tiistain suomen kielen valintakoetta. Mieleeni iski kuitenkin kauhistuttava epäilys, mitä jos tänään oli joku koe jostain kumman syystä. Tarkistin kalenterini ja kauhukseni huomasin että olin laittanut jamkin pääsykokeen ensi…
-
Kantoja elämän poluilla
Eihän tässä voi olla enää ahdistumatta. Taloudellinen tilanne tuntuu olevan huono aina samaan aikaan vuodesta; kun kesää kohti mennään. Ja ressiä otetaan ihan ihmeellisistä asioista. Sunnuntain sukuloinnit on onneksi alta pois, mutta ensi sunnuntaina on toinen samanmoinen – tyttövauvamme nimiäiset. Tänään aamulla saatiin syytä harmistua kun anoppini perui nimiäisiin tulemisensa jollain ihme syyllä. Jotenkin ei vaan voi ymmärtää. Nimiäisiähän on…