Avainsana: kuulumiset
-
Isä on tärkeä
Päiväsaika meni pitkälti nukkuessa, apinatytön kanssa leikkiessä ja häntä vahtiessa ja elokuvaa katsellessa, joten isänpäivän kuulumiset jäivät tällä kertaa todellakin viime tippaan. Tätä kirjoitusta julkaistaessa päivä on jo vaihtunut, mutta eipähän tuo haittaa. Ehdin tekemään omia lempiasioita yleensä juuri öisin… hail vampirism. Isään ja isyyteen liittyviä juttuja olenkin kirjoitellut jo melko paljon aiemminkin, mutta isänpäivänä on tapana muistaa omia isiä…
-
Olette edelleen jonossa
Olette edelleen jonossa. Vastaamme puheluun mahdollisimman pian… Tiedän kyllä olevani jonossa kun sitä toitotetaan kymmenen sekunnin välein, eli tähän mennessä kohta sata kertaa. Yritän varata itselleni lääkäriajan, jotta saisin joskus sen lähetteen aikuispsykiatriselle – sitä terapiaa varten – ja pääsisin vihdoinkin hoitoon. Nukahtamisongelmat, elämän ponnettomuus ja aamujen sietämättömyys käyvät jo ylitsepääsemättömän suuriksi… Laitoin puhelimen kaiuttimelle ja aikaa on ”jonottaessa” nyt…
-
Alavireisyyttä
En ole kirjoitellut moneen päivään johtuen niistä tutuista vanhoista syistä: (1) väsymys, (2) jaksaminen, (3) masennus, (4) elokuvat. Viime lauantaisen paniikkikohtauksen myötä olen nyt harkinnut terapian aloittamista uudelleen. Viimeksi kävin kesällä ja asia jotenkin unohtui terapeutin jäädessä pitkälle kesälomalle. Pitkään ajattelin myös että olen ”tarpeeksi terve”, enkä tarvitse terapiaa. Mutta tosiasia on että joskus ulkopuoliselle puhuminen voi auttaa… Terve mieli…
-
Jälleen vuotta iäkkäämpi
Taas yksi vuosi lähempänä kuolemaa. Hah, no joo – tarkoitan siis että tänään maanantaina 1.11.2010 on tullut kuluneeksi 22 vuotta syntymästäni – toisin sanoin: On syntymäpäiväni. Onneksi olkoon minä. En muista monenko aikaan synnyin, joten lasken ikäni vaihtuneeksi jo vuorokauden vaihtuessa. Facebookissa satelee onnitteluita jo heti yöllä. Kiitos vain kaikille tasapuolisesti. Onnitteluista tulee ihan hyvä mieli. En oikein osaa juhlia…