Avainsana: kaverit
-
Missä on lorvilauantai ja ihmeellinen perjantai?
Viikonloppu on alkanut varsin omituisesti. Eilen perjantaina heräsin aamulla töihin. Aamulla oli jotenkin huono olo, mutta päätin olla piittaamatta olostani ja lähdin pysäkille. Menin bussiin ja istuin noin puolituntisen matkan ajan tavalliseen tapaan koomassa koko matkan tuijottaen ikkunasta ulos ja kuunnellen musiikkia. En juurikaan seuraa muita ihmisiä bussissa, ainakaan silloin kuin olen väsynyt. Silmät lepattivat. Jäin pois Kaupungin Kirjaston kohdalla…
-
Ja tämä tarina oli tosi
Veikko ajatteli iloisesti viettää torstai-iltaa kavereiden kanssa leffaa katsomalla. vE1kK0 sanoo (19:35): tuutko mun luo kattomaan leffaa? vE1kK0 sanoo (19:42): mä tarjoon mässyt :D Enomies sanoo (19:44): mua vähän masentaa nyt, en viittis lähtee mihkään vE1kK0 sanoo (19:45): katon disturbian Rolle sanoo (19:45): oon nähny sen Rolle sanoo (19:46): mut pitäs salilla käydä tänään Rolle sanoo (19:46): ja väsyttäis muutenkin…
-
Herätessä olo kuin majavalla
Jos viime yötä ei lasketa, olen nukkunut tällä viikolla ehkä yhteensä noin seitsemän tuntia. Unirytmini on ollut joululomasta asti sekaisin, enkä ole meinannut saada unta kahdentoista jälkeen. Mutta jokainen tietää että jos herää aamulla väsyneenä, eikä nuku tarpeeksi, herää seuraavana aamuna vielä väsyneempänä. Tänään heräsin yhdeltätoista. Nukuin kahden aamutunnin (8-10) yli. Minulla on niiden jälkeen kaksi vapaatuntia, joten menin kouluun…
-
Tavallisia joulukuulumisia
Piti herätä jo ennen puoltapäivää, mutta kerkesin hyvin. Kävin yhden jälkeen Vaajakoskella, Pandan Tehtaanmyymälässä. Marmeladisuklaiset Tontut olivat valitettavasti loppu (kuten joka joulu), mutta ostin vadelmaisia suklaasydämiä, jotka ovat koostumukseltaan melkein samanlaisia. Kolme rasiaa. Olisivat maksaneet viisi euroa, mutta sain kaveriltani Sannilta puoleen hintaan (sattui olemaan siellä töissä). Todella kilttiä. Enkä edes heti tajunnut, huomasin alennuksen vasta kun katsoin kuittia. Hyvää…
-
Sunnuntai, tien pää
Ehdin olla noin kaksi viikkoa masentumatta. Tänään kukitettu polku päättyi synkkään metsään, jonka puut peittivät kauniin taivaan. Olin herännyt kahdeltatoista. Luin Juoksuhaudantietä jonkin aikaa ja istahdin tietokoneelle. Surffasin IRC-galleriassa ja katselin kavereiden ja ystävien kuvia. Samalla kun katselin näitä onnistuneita elämiä, mietin omaa elämääni tulevaisuuttani. Mietin jälleen kerran mitä teen tulevaisuudellani. Halusin yht’äkkiä pois täältä. Jonnekin kauas ulkomaille. En halua…