Tavallisia joulukuulumisia

Piti herätä jo ennen puoltapäivää, mutta kerkesin hyvin. Kävin yhden jälkeen Vaajakoskella, Pandan Tehtaanmyymälässä. Marmeladisuklaiset Tontut olivat valitettavasti loppu (kuten joka joulu), mutta ostin vadelmaisia suklaasydämiä, jotka ovat koostumukseltaan melkein samanlaisia. Kolme rasiaa. Olisivat maksaneet viisi euroa, mutta sain kaveriltani Sannilta puoleen hintaan (sattui olemaan siellä töissä). Todella kilttiä. Enkä edes heti tajunnut, huomasin alennuksen vasta kun katsoin kuittia. Hyvää joulua Sanni!

Sieltä sitten kävelin kohti kirjastoa. Otin kameran laukusta ja näpsäsin pari kuvaa. Näpit vain meinasivat jäätyä, joten laitoin kameran samantien takaisin kameralaukkuun. Laitoin iPodista musiikin kovemmalle ja steppailin eteenpäin joulutunnelmissa. Matkalla ajattelin vain ja ainoastaan positiivisia asioita.

Kirjastosta lainasin lisää Stephen Kingin tuotantoa. Musta Torni I: Revolverimies. Jouluksi lukemista.

Haettiin velipojan kanssa joulukuusi takapihan metsästä, mutta isä päätti korvata sen peikonlehdellä, jottei tulisi niin ahdasta. Se näyttää aika hassulta kuusenkoristeineen, mutta onpahan jotain. Ja vie vähemmän tilaa.

Minua huijataan aina jouluisin. Äiti sanoo aina että saan vähiten ja vähäpätöisimpiä lahjoja, vaikka saankin aina enemmän. Tänä jouluna odotan jotain yhtä tai kahta lahjaa, mutta saan kuitenkin ainakin neljä. Ei mitään tietokoneita tai pelikonsoleita, e-hei. Jotain pientä kivaa. Joulun sanoma on tärkeintä, ei lahjat. Muistakaa se.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää