Joulubloggaus

Ensimmäinen kunnon joulu ihan oman porukan kanssa, kotona. Ja hyvin onnistui. En pystynyt taaskaan heräämään ennen kahtatoista, en tiedä miksi, ehkä univelka vihdoin purkautuu tai sitten verenpaineet tai verensokerit matalalla. Heräsin riisipuuron tuoksuun, joka olikin odottamassa keittiössä. Paketoin jossain välissä loput lahjat samalla kun muut leipoivat pipareita.

Kalkkuna uuniin, joulusaunaan ja sitten joulupöytään. Joulupukki kävi tänä vuonna vain jättämässä lahjat ja painamassa ovikelloa kappas-kappas juuri silloin kun isi oli roskia viemässä. Missasin joulupukin taas, höh.

Veera oli kodin hengettärenä laittamassa joulupöytää pystyyn. Riittää ruokaa varmasti koko viikoksi. On herkkuja, on glögiä, on kaikkea. Tuntuu hyvältä kun kerrankin ei ole mistään puutetta. Jotenkin hyvä tunnelma ollut koko päivän päällä. Tätä ei voita mikään.

Lahjat olivat mieluisia. Lotta sai eniten, Manu sai pari lelua ja Veeralle annoin kirkkaan taskulampun, shoppailurahaa sekä suklaata. Itse sain suklaata, musiikkia ja EMP-lahjakortin. Saa nähdä millaista vaatetta tulee lahjakortilla ostettua. En ole niitä ostanutkaan hetkeen.

Mutta tärkeintä eivät olleet lahjat, vaan perheeni kokema ilo. Jouluruokaa oli yltäkylläisesti, joulusauna oli pitkään päällä ja kaikkea mitä tässä elämässä tarvitsee oli läsnä – iloa, rauhaa ja rakkautta. Taustalla soi koko päivän hevijoululaulut. Manu nauroi ensimmäisiä kertoja tänään ihan kunnolla, otin videollekin:

Joulu ei kuitenkaan ollut suruton, sillä lähipiirissäni tapahtui parikin kuolemantapausta. Lannistivat jouluintoa merkittävästi, mutta yritin aattona pitää lipun korkealla kaikesta huolimatta, taustalla ottaen kuitenkin syvästi osaa. Jouluna on tapana muistaa myös niitä, jotka eivät joulua tänä vuonna pääse viettämään.

Vielä on aattoiltaa jäljellä ja tunnelma on rauhallinen. Toivon oikein hyvää joulua sinulle, blogini lukija. Toivon että sinulla oli juuri sellainen joulu kuin kaavailitkin. Rakkaudella, Rollemaan Rolle.