Miekankantajan paluu

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 11 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 19-vuotias.

Ensiferum – Victory Songs (2007)
Ensiferumin kolmas pitkäsoitto on vihdoinkin saapunut (tarkalleen ottaen perjantaina)! Avasin kirjekuoren ja poistin levystä päällysmuovit. Levyn kansikuva on taas eeppisen ensiferumimainen ja tälläkertaa albumi oli tehty hauskasti kirjan muotoon. Välissä ovat Ensiferumin uudet promokuvat ja biisien sanoitukset tekijöineen. Ulkoasu on täydellinen, täysin moitteeton. Limited Editionin CD ja DVD ovat samassa levyssä eri puolilla. Ensimmäiseksi katsoin DVD:n, joka oli pieni pettymys. DVD sisältää pätkän The Iron Tourilta, joka ei ole lähellekään verrattavissa Ensiferumin 10th Anniversairy Edition -DVD:n materiaaliin. Ironin lisäksi DVD:llä on uusien promokuvien photoshoot -pätkä, jossa jengi opettelee ratsastamaan larp-hyntyt päällä. Melko hauska nähdä Lindroos ja muut nöyränä hevosen selässä opastajat vierellä, vaikka olisinkin kaivannut tähänkin bändin keskusteluja (jotka olivat videossa nopeutettu ohi, mikä sai bändin kuulostamaan pikkuoravilta) ja esim. haastatteluja. Kaikesta tästä huolimatta DVD albumilla on kuitenkin ihan piristävä ekstra.

Se siitä DVD:stä, siirrytäänpä itse musiikkiin. Levy alkaa nostalgisesti sateella, hevosen kavioiden kopsutuksella ja ukkosenjyrinällä, eli Meiju Enhon, Sami Hinkan ja Markus Toivosen säveltämällä mahtavalla Ad Victoriam -introlla, jonka keskivaiheilla on pieni mahtava sovellus Victory Songin melodiapätkästä. Täydellinen melodia saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää. Heti intron jälkeen pärähtää käyntiin uusi biisi Blood is the Price Of Glory, joka on aikamoista mättöä. Moshpit alkaa ja biisi vaihtuu Deathbringer from the Skyhin, jossa on Lindroosin kuolemanvokaaleja, mutta myös Markus Toivosen ja vierailevan Aleksi Parviaisen puhtaita taustavokaaleja. Myös Ahti on huhhahhei -huutojen synnyttäjä. One More Magic Potion onkin jo tuttu aikaisemmin julkaisulta singeltä, jossa oli mukana myös kuultu Uriah Heepin Lady In Black -coverbiisi, joka on muuten ehkä sata kertaa parempi kuin alkuperäinen!

[…] Ei urhot kaukaisen Pohjolan uhan eessä taipuneet
Jälleen pauhaa kansi Taivahan, veri valuu maahan lumiseen
Moni nähdä ei saa huomista, moni jää heitä kaipaamaan
Jälkipolville jää maa rauhaisa, voitonlaulut soi ainiaan […]
Ensiferum – Victory Song

Kuudennen kappaleen kohdalla lähtee Wandererin ballad soimaan. Biisi on kokonaisuudeltaan täydellinen, sillä se sisältää melodisia balladeja ja myös toiminnallisia kohtia. Melodia on jälleen täydellisen taisteluntahtoinen, Wandeder’s part is to ride alone! Seitsemäs kappale Raised by the Sword alkaa kuninkaallisella melodialla. Myös Victory Song vetää sanattomaksi. Tämä levy ansaitsee ylistyksen maasta taivaisiin. Levyllä on myös kaksi hidden trackia, Wandererin ja Victory Songin mahtavat kuoroversiot.

Vaikka Ensiferum on soittanut pitkään muillakin kuin perinteisillä soittimilla, levyltä tuntuu löytyvän enemmän soittimia kuin aikaisemmin: Sähkökitarat (Markus Toivonen, Petri Lindroos), akustiset kitarat (Markus Toivonen), 12-kieliset kitarat (Markus Toivonen), mandoliini (vieraileva Vesa Vigman), banjo (Petri Lindroos, Markus Toivonen), irlannin rumpu Bodhran (Janne Parviainen), kantele (vieraileva Timo Väänänen), 16-kielinen avainviulu (vieraileva Lassi Logrén), nokkahuilu (vieraileva Kaisa Saari), kreikkalainen kielisoitin Buzuki (vieraileva Vesa Vigman), kielisoitin Saz (vieraileva Vesa Vigman), säkkipilli (vieraileva Petri Prauda), huilu (vieraileva Johanna Vakkuri), tinapilli (vieraileva Kaisa Saari). Ensiferum on todistanut paikkansa melodisen folk-/viikinkimetallin kuninkaana. Täydet pisteet.

  1. Ad Victoriam
  2. Blood is the Price of Glory
  3. Deathbringer from the Sky
  4. Ahti
  5. One More Magic Potion
  6. Wandeder
  7. Raised by the Sword
  8. The New Dawn
  9. Victory Song
  10. Lady in Black (Uriah Heep)
  11. Wanderer (Choir Version, Hidden Track)
  12. Victory Song (Choir Version, Hidden Track)
Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 29-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä itse perustamassaan digitoimistossa ja SaaS-palvelua kehittävässä startupissa, verkkosivujen tekijä, sosiaalisen median asiantuntija ja koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Suurin osa päivästä kuluu hevimusiikin ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

5 kommenttia

  1. taddels

    hahaahhahaha sotilas musaaa, knight music, en jaksanu lukee oikeesti, ei jaksanu kiinnostaa tälläkertaa. tollanen ritari meininki on vähän outoa, onko ne lavallakin miekat kädessä? luovat vähän lisää rekvisiittaa, larppaus meininkiä

  2. Petri

    Ei sotilasmusaa vaan viikinkimetallia. Sotilasmusiikilla ei ole juurikaan mitään yhteistä tämän bändin kanssa. :-)

    Nykyaikana metallibändejä on niin paljon, että bändejä on hankala erottaa toisistaan.. Ensiferum iskee silmään ja erottuu hyvin monista muista samantyylisistä* bändeistä jo yksistään tuon viikinkityylisen ulkoasunsa vuoksi.

    * Esimerkiksi Moonsorrow, Battlelore ja Turisas.

  3. rolle

    Jep, Petri puhuu asiaa, agreed. Ensiferum erottuu myös musiikkityyliltään, nimittäin ainakin Moonsorrow, Finntroll -tyyppiset bändit soittavat enemmän äijämäistä pagan- / folk metallia, kun taas Ensiferum soittaa tyylikästä ja melodista viikinki- / folk metallia. Taddels: lavalla ne on ilman paitaa, naamassa sotamaalaukset ja jalassa nahkahousut. Miekka ei mahdu käteen kun on kädessä on jo soitin. Erittäin hyvää musiikkia :-)

  4. Valhettelija’s Music Profile – Users at Last.fm

    […] On kyllä mahtava levy. Kirjotin arvostelun http://rolleweb.net/372 rolle- shouted Mondayevening […]

  5. Rolleweb.net » Vuoden 2007 levyt

    […] Ensiferum: Victory Songs – Levy jonka ostin, levy jota jaksaa aina kuunnella. […]