Herään ajoissa sunnuntaihin. Jostain syystä herään tasan kello 5:00. Vähän turhan aikaisin, joten jatkan unia, mutta en malta olla nousematta tolpilleni jo ennen kymmentä. Epätyypillistä minulta.
Aamukävely rapsakassa pakkasessa, vaimon kanssa kahvilaan perinteisille sunnuntaitreffeille. Pelkkä latte tänään. Yllättävän seesteinen olo.
Tänään onnistuu hetkessä eläminen. Kuten eilen, haluan painaa reset-nappulaa. En mieti edes tulevaa viikkoa. Ehdin kerrankin pelata kaikkia lempipelejäni.
Melatoniini johdattelee maanantaita kohti. Mutta ei ihan vielä.
Käperryn lämpimän peiton alle. Olen kiitollinen tästä viikonlopusta. Kiitos.
Tässä kirjoituksessa on 94 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:24) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Perjantai
Taas on perjantai? Ihmeellistä! Viikko on taas ollut äärimmäisen raskas. Siksi tuntuu äärimmäisen hyvältä jäädä viikonloppuvapaille. En tälläkään kertaa stressaile salihommista, mutta kuntosaliaikataulut pitää tehdä ensi viikkoa varten uudestaan. Voi olla, että otankin kuntosalin etäpäiville ja käyn keskellä päivää. Sitten voin paremmalla omatunnolla tehdä iltatöitä.
Toimistolta lähtiessä lunta on tullut niin paljon, että oven avaaminen on vaikeaa. Ainakin 20cm lyhyessä ajassa.
Ei minulla taaskaan mitään järkevää asiaa ole.
Ajatus ei kulje.
Nyt lepoa.
