Toiminnantäyteinen päivä. Saan sääaseman toimintaan yhden aikaan yöllä ja olen työn jälkeeni tyytyväinen. Nopea dashboard on julkisena nähtävillä osoitteessa c.rolle.wtf. Ihan omin pikku kätösin koodailin.

Nukun noin kymmeneen ja lähden saman tien lenkille. On mukavaa juosta ”pitkästä aikaa”. Tuska-reissulle en ottanut juoksutamineita mukaan, mutta kävelimme 20-30 tuhatta askelta melkein jokaisena päivänä. Nyt juoksen noin reilun viiden kilometrin lenkin. Kelikään ei ole enää niin paahtavan kuuma.

Päiväsaikaan jatkuu serverisäädöt. Siirrän yksitellen jokaisen systemd-palvelun toiselle palvelimelle. Näitä ovat mm. kotityöbotti ja Simplenote-varmuuskopiointiscripti. Palvelin on sama, jolla pyörii mm. botit.pulina.fi.

Samalla kun siivoilen digitaalista maailmaani, vaimo siivoilee kotiamme. Minulla kun ei ole Facebook-tunnusta, rouva hakkaa sormet verillä Roskalavalle käyttökelvotonta, mutta meille tarpeetonta tavaraa. Crosstrainer haetaan heti, samoin hylly. Pian on lähdössä vanha kahvinkeitin ja 90-luvun jääkiekkokokoelmani.

Tänään on ollut mielialan suhteen parempi päivä. Ehkä se loma tästä vielä lähtee kunnolla käyntiin. Vielä sitä ei ole päässyt tapahtumaan. En halua odottaa lomafiilistä tai seesteisyyttä koko heinäkuuta, uskon että se sieltä vielä tulee. Ehkä jopa tämän viikon jälkeen. Pikkuhiljaa, palanen kerrallaan.

Nukun pitkään. Nykymittapuulla liian pitkään. Availen silmiäni kunnolla vasta kymmenen jälkeen. Hieman on tokkurainen olo. Viikonlopun matkustelu on vienyt veronsa.

Aamupala viivästyy itseäni keräilessä. Tarkoitus on hakea muuttolaatikot puolilta päivin, mutta niiden hakeminen viivästyy taksipalvelun sekoilun takia. Käytämme puolisoni taksipalvelua silloin kun tarvitsisi autoa, sillä olemme päättäneet elää autotonta elämää.

Pihaan saapuu liian pieni auto, vaikka nimenomaan olen pyytänyt tilataksia. Ensi kerralla täytyy muistaa käyttää sanaa invataksi. Keskuksesta soitetaan perään ja todetaan, että tilausta ei voi uusia, koska taksinvälitys ei tarjoa muuttopalveluita. Joudun toistamaan, että emme käytä taksia muuttoon, vaan haemme tyhjiä laatikoita, onko se kiellettyä? Ei ole, joten tilaus saadaan uusittua. Hermo meinaa mennä.

Laatikot haettuamme keskityn uuden Ruuvi Gatewayn custom-serverin säätöön. Tarkoitus on eläköittää vanha kotipalvelimeni muuttoon mennessä, sillä en oikein tarvitse sitä enää mihinkään. Etäpalvelimilla pärjää hyvin.

Säätö venyy, koska MQTT on minulle vieraampi protokolla. Tästä syystä juoksulenkki jää väliin. Tämä on osoitus siitä, että lenkit kannattaa jatkossakin ajoittaa aamuun.

Tänään on stressannut, ärsyttänyt ja ahdistanut liian moni asia. Ensimmäinen kokonaisen viikon lomapäivä ei ole alkanut kovin hyvin. Yritän koittaa relata huomisesta eteenpäin…

Hotelliaamupala. Huoneen luovutus. Hyvä vegelounas Junk Y Veganissa. Devin Townsend. Paljon tuttuja. Henkinen väsymys ja kuormitus.

Olen totaalisen loppu. Reissailupäivä, jonka päätteeksi olen iloinen siitä, että olen taas kotona.

Nopea kertaus eilisestä. Tuli katsottua Omnium Gatherum, Perturbator, Detset, Heilung, Carcass ja Korn. Päivän huonoin Omnium Gatherum, sillä jotenkin miksaus ei toiminut, ääni puuroutui aika pahasti. Hetki katsottuamme lähdimme kuuntelemaan Perturbatoria. Sehän toimi livenä hemmetin paljon paremmin kuin levyltä, eli aivan päinvastainen kokemus edellä mainittuun verrattuna. Erityisesti pidin kappaleen The New Black / Retrogenesis livevedosta. Synamies arvostaa.

Päivän paras varmaankin energinen alt/groove metallia soittava Detset. Olin kuunnellut sitä levyltä hyvän aikaa ja tykännyt joka biisistä. Livenä bändi veti vieläkin paremmin. Pienellä sisäklubilavalla oli mukavan tiivis tunnelma.

Carcass ja Korn kiinnostivat vähemmän. En ole näitä bändejä kuunnellut tarpeeksi, ei ihan top-kymppi bändejä itselleni muutenkaan. Lähdimme Kornin neljännen biisin aikana pois. Väsymyksen piikkiin, eikä harmita yhtään.

Lauantai

Eletään tätä päivää, joka sattuu olemaan vuosipäivä, minun ja vaimoni Veeran neljätoistavuotishääpäivä! Norsunluuhäät, jos tarkkoja ollaan. Onnea me!

Herään nukuttuani melko kehnosti. Ensimmäinen yö hotellissa ei suju koskaan hyvin. Ainakaan kuuma ei ollut, ilmastointi pelaa. Kahdeksan jälkeen aamupalalle ja sitten… iskee karmea väsymys uudelleen. Päätän ottaa unta kuulaan pari tuntia, koska muuten en jaksa päivällä. Se kannattaa, nimittäin herätessä olen paljon virkeämpi.

Päätämme mennä katsomaan päivän ensimmäisen bändin, Shape of Despairin. Kyseessä on itselleni erittäin tärkeä yhtye. Tällä bändillä ei ole yhtään huonoa biisiä. He aloittavat heti kärkeen lempparillani, Written in my scars. Loppukeikka onkin sitten pelkkää laskettelua ja kylmiä väreitä. Vieressämme oleva nainen kyynelehtii läpi keikan. Musiikki on ihan parasta.

Shape of Despairin jälkeen ei olekaan sitten mitään ihmeellistä. Käymme raidaamassa Merchin ja mukaan lähtee pari paitaa, itselleni The Mist from the Mountainsin tyylikäs paita ja rouvalle vaalea Tuska Lady Fit. Katsomme samalla hetken Insomniumin keikkaa ja lähdemme sitten Rediin hääpäivälounaalle.

Aamupäivän unieni ja aikataulujen venymisen vuoksi missaamme Rainbow/Deep Purple-nokkamiehen keikan, mutta haitanneeko tuo, kun illalla on vielä monta hyvää tiedossa. Menemme katsomaan vielä ainakin VOLAn, The Mist from the Mountainsin, Soilworkin ja Mercyful Faten.

Tuskassa on paljon ihmisiä ja sosiaalinen ähky on koko ajan läsnä, vaikka emme ole tavanneet vielä hirveästi tuttuja. Selvinpäin sitä huomaa, ettei kovin hanakasti hakeudukaan tarkoituksella mihinkään tuttuun porukkaan vaan mieluummin hengailee rouvan kanssa kahdestaan. Pitäisi varmaan kuitenkin moikata pari hyvää tyyppiä, kun kerran täällä ollaan. Tuskailemisiin!

Kirjoitan päivän lokin nyt, koska muuten jäänee kirjoittamatta.

Herään kuuden maissa, jotta ehdin käydä viiden kilometrin peruskestävyyslenkillä. Pakkaan lenkin jälkeen reppuun muutaman vaihtopaidan, kolmet parit vaihtosukkia ja boksereita. Yhdeksältä junaan. Matka on puuduttava, mutta ravintolavaunussa kahvikupillinen hieman piristää, etenkin kun naksautan kupilliseen vähän liikaa hermesetasia. Se tekee kahvista sopivan kitkerää.

Helsingissä suuntaamme Kaivopuiston vessan kautta Kauppakeskus Rediin. Tuska Check In -pisteen jono on melkoinen. Jonotamme parikymmentä minuuttia. Tänä vuonna avustaja ei saa ranneketta, riittää että menee normaalisti sisään saattajan roolissa. Toivon todella, ettei kukaan tule ruikuttamaan siitä miksi minulla ei ole ranneketta. Joskus on nimittäin vaimoni sokeainkepin aitoutta epäilty ja silloin minulla palaa päreet.

Siirrymme vähitellen hotellilta alueelle. Viiden maissa aloittelee Perturbator ja Omnium Gatherum.