Mikä lokikirja?

Rollemaan kapteenin lokikirja on Rollen kevyt päiväkirja ja päivittäinen kirjoitushaaste. Tavoitteena on kehittää mielenterveyttä, kirjoittamisharrastusta ja madaltaa kynnystä itseilmaisuun.

Kiinnostaako saada reaaliaikainen ilmoitus uudesta tekstistä? Liity Rollen tekstit Telegram-ryhmään!

Tottakai!

Äiti

Äitini on elämäni läheisimpiä ihmisiä ja olen iloinen, että olemme saaneet säilyttää hyvät välit, vaikka kaikenlaista on matkan varrella sattunut ja tapahtunut. En toisaalta edes tiedä miten äitini kanssa joku ei tulisi toimeen, nimittäin hän on maailman mukavimpia ihmisiä, reilu ja rehellinen kaikille, joita hän kohtaa. Ei ole siis mikään ihme, että työssään kaupan kassalla hän on todellinen superstara, tyyppi, josta ihmiset tykkäävät. Ne, jotka eivät tykkää, ovat itse niitä hankalia tyyppejä, koska äidistäni on mahdotonta olla pitämättä.

Äitini on eloisa, älykäs, ikinuori, piristävä, turvallinen, huolehtivainen, touhuileva, aikaansaava, huumorintajuinen ja hauska. Äitini on ihan paras tyyppi.

Olin pienempänä melko ujo ja arka tapaus. Äiti varmisti, että kouluun lähtö onnistuu ja asiat järjestyy. Äidille olen aina pystynyt puhumaan avoimesti ja vapaasti ilman minkäänlaista kitkaa tai estoja. Sekavia masennusaikojani ei lasketa, mutta niissä tukko oli minun päässäni, ei äitin. Äidille pystyin kuitenkin aina juttelemaan silloinkin kun isälleni en osannut. En muista, että äiti olisi koskaan oikeasti suuttunut minulle mistään, vaikka olisin itse tehnyt virheen. Äiti on aina ollut ymmärtäväinen.

Minulla on paljon hyviä lapsuusmuistoja, joissa äiti on keskeisessä roolissa. Äiti ompeli meille aina tarvittaessa pikkuoravateemaiset paidat, maja- ja telttakankaat ja muut rekvisiitat. Kesken kesäisten leikkien äiti huusi takapihalta meidät poikalapset ja naapurin pojat sisälle välipalalle. Äiti teki hyvää perusterveellistä kotiruokaa jälkkäreineen päivineen. Mieleen jäi marjarahka, makaronilaatikko ja monet äidin bravuuriruoat. Äidin tekemänä noissa ruoissa oli aina jotain uniikkia. Ne olivat aina parempia kuin muualla tarjotut samat ruokalajit.

Äidillä ei ole aina ollut todellakaan helppoa. Itse asiassa elämä on paiskonut äitiä päähän ja aika lujaa, niin äidin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Kaikesta äiti on kuitenkin selvinnyt, jollain ihmeen ilveellä. Ihailen äitiä suunnattomasti siitä, että mitään hän ei ole valmiina saanut, vaan kaikki hän on itse elämässään itse tehnyt itsensä ja muidenkin hyväksi, vailla kiitosta. Äitini on syytä tietää, että minä olen kiitollinen kaikesta, vaikka joku muu ei olisikaan.

Nyt aikuisiällä äiti ei enää asu samassa kaupungissa, mutta ei myöskään onneksi liian kaukana. Olen koittanut aina muutaman kuukauden välein käydä poikani kanssa ”mummolassa”. Äiti on myös mahtava mummo, jonka luokse lapsenlappset kaipaavat usein. Äidin luona on aina hyvä olla, eikä ahdista mikään. Lähtisin äidin kanssa ihan minne vain. Äidin luona on koti.

Kiitos äiti, että olet äitini ja että saan olla poikasi. Olet minulle niin hurjan rakas. Hyvää äitienpäivää meidän mammalle! ❤️

Tässä kirjoituksessa on 437 sanaa.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 34-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää