Tänään olen erityinen onnellinen parisuhteestani ja siitä että minulla on hyvä äiti, perhe, lapset ja työ. Jotenkin asiat mallillaan. Sunnuntaisella kahvideitillä keskustelemme kaikesta syvällisestä vaimon kanssa ja tuntuu hyvältä, että meillä on oma pieni kuplamme ja edelleen se sama aaltopituus melkein 18 vuoden yhdessäolon jälkeen. On mahtavaa, että saan näyttää tunteeni ja olla sellainen kuin olen. On mukavaa, että meillä ei ole perheessä yhtään egoa tai mitään valtataisteluita tai kiistoja turhanpäiväisistä asioista. Avoimuus onkin yksi ihmissuhteiden peruspilareista. On mukava pystyä juttelemaan kaikesta.
Iltapäivällä pistän kotimme verkkokaappia hieman uusiksi. Huomaan, että jostain syystä neljäs portti on vain satamegainen, joten laitan portti ykkösestä kytkimen kautta loput yhteydet. Näin jokainen laite saa 1gbps netin.
Illasta meinaan koodata ensin vähän pidemmästi, mutta sitten näen poikani pettyneen ilmeen, kun sanon että en ehkä pelaakaan Fortnitea. Päätän mennä pelaamaan. Paras päätös ikinä, vaikka Epicin servereillä on vieläkin ongelmia, eikä päästä heti pelaamaan kun palvelimia ei löydy. Hassu juttu, että vielä herran vuonna 2025 palvelimilla ilmaantuu ongelmia heti kun riittävästi populaa tulee pelaamaan.
Hyvä viikonloppu. Tuli relattua. Olen kerrankin tyytyväinen.
