Herään maanantaiaamuun kahdeksan tunnin ja kahden minuutin nukkumisen jälkeen. Olo on silti kuin haudasta nousseella. Silmät eivät meinaa aueta millään. Pää on sumussa. Pakko on jaksaa, sillä maanantai on kiva päivä. Vai onko?

Jalkasärkyä eilisestä puolimaratonista. Mutta silleen hyvällä tavalla. Kävelen silti toimistolle ja olen sharppina paikalla. On aika aloittaa viikko liiketoimintapalaverilla.

Päivä menee pitkälti dude.fi-julkaisun valmistelussa ja viimeistelyssä, mutta saan kuin saankin kaiken deployattua tuotantoon ja toimimaan kuten haluan. Kylläpä tuli hyvä! Saa olla iloinen…

…tai niinhän sitä luulisi. Kotimatkalla pläräilen vielä mobiiliversiota ja spottaan heti useamman bugin. Laitan ne ylös.

Lähdemme vaimon kanssa ostamaan puuttuvia kattolamppuja. Koko matkan mietin, miten parantelen sivustoa. Kotiin tultuamme laitan laatikot keittiöön ja siirryn heti koneelle koodaamaan JavaScriptiä.

Kello on 22:50. En ole syönyt mitään lounaan jälkeen. Silmiä särkee ja päässä heittää. Tortilla-ainekset esiin ja kasaamaan meksikolaista lättyä.

Hitto miten hullu päivä.

Huomenna rauhoitun.