Avainsana: elämä
-
Olette edelleen jonossa
Olette edelleen jonossa. Vastaamme puheluun mahdollisimman pian… Tiedän kyllä olevani jonossa kun sitä toitotetaan kymmenen sekunnin välein, eli tähän mennessä kohta sata kertaa. Yritän varata itselleni lääkäriajan, jotta saisin joskus sen lähetteen aikuispsykiatriselle – sitä terapiaa varten – ja pääsisin vihdoinkin hoitoon. Nukahtamisongelmat, elämän ponnettomuus ja aamujen sietämättömyys käyvät jo ylitsepääsemättömän suuriksi… Laitoin puhelimen kaiuttimelle ja aikaa on ”jonottaessa” nyt…
-
Alavireisyyttä
En ole kirjoitellut moneen päivään johtuen niistä tutuista vanhoista syistä: (1) väsymys, (2) jaksaminen, (3) masennus, (4) elokuvat. Viime lauantaisen paniikkikohtauksen myötä olen nyt harkinnut terapian aloittamista uudelleen. Viimeksi kävin kesällä ja asia jotenkin unohtui terapeutin jäädessä pitkälle kesälomalle. Pitkään ajattelin myös että olen ”tarpeeksi terve”, enkä tarvitse terapiaa. Mutta tosiasia on että joskus ulkopuoliselle puhuminen voi auttaa… Terve mieli…
-
Myös isäni bloggaa
Et varmaankaan tiennyt että myös isäni bloggaa. Isälläni on hyvin paljon samanlaisia mielipiteitä kuin minulla. Mielipiteet menevät lähes poikkeuksetta yksiin niin monessa asiassa. Taannoin suhteeni isään hieman rakoili, mutta nykyään tulemme niin hyvin juttuun että sitä saa välillä oikein ihmetellä. Kuitenkin tietokoneet ovat tavallaan aina olleet se yhteinen tekijä minun ja isäni välillä, silloinkin kun ei paljon puheväleissä oltu. Muistan…
-
Huono omatunto valvomisesta
Jälleen uneton yö. Halusin välttämättä katsoa elokuvan loppuun, kellonajasta viis ja pari tuntia sitten lykkäsi kovan päänsäryn, enkä saanut sitten nukuttua. Olipa syyt mitkä hyvänsä, valvottua on tullut taas. Ja siitä on jostain syystä huono omatunto. Olenhan aviomies ja isä. Muut nukkuvat kuten ihmiset, mutta minä olen joku epäihminen, luonnonoikku, vampyyri. Huono ihminen. Rytmi on mennyt vähän huonoksi… Tulee nukuttua…