Olen Rollemaa.fi, eli Rollen blogi, WordPress-asennus, joka toimii Fediversumi-instanssina ActivityPub-lisäosan avulla. Tuuttaan tänne blogipostaukset sellaisenaan.
Pääblogi: https://www.rollemaa.fi
Lokikirja: https://rollemaa.fi/lokikirja
Ylläpito: @rolle@mementomori.social
-
Globally Recognized Avatars
Vaikka avatarista mutatoitunut gravatar on jo vanha ilmiö, moni netin käyttäjä ei vielä tiedä siitä mitään. Gravatarit ovat käteviä tunnistautumiskuvakkeita, kuten avataritkin. Avatareja käytetään kuitenkin yleensä vain implementoidusti käyttöympäristöissä, kun taas gravatar tunnistaa sähköpostiosoitteen ja näyttää sen pohjalta kuvan suurimmassa osassa sisällönhallintajärjestelmistä (kuten tässä WordPressissä) – siitä sen nimikin tulee: Globally Recognized Avatars. Suosittelen gravatarin…
-
Teille kommentoijille
Tiedän että tämä blogi on julkinen, kirjoitukseni ovat julki koko maailmalle, kirjoituksiani ei välttämättä saa koskaan pois Internetistä, kirjoitukseni voivat sisältää epäolellisuuksia, virheitä, voivat olla huonoja jonkun mielestä, ovat joskus huonoja minunkin mielestäni, ovat usein sisällöttömiä. Mutta tämä on minun oma blogini ja verkkopäiväkirjani, saan kirjoittaa mistä ikinä haluan, kukaan ei voi estää minua kirjoittamasta,…
-
Kevättä ilmassa
Muistan lapsena ajat jolloin kevät tuli hitaasti. Piti levittää lunta lapiolla ja tehdä puroja ja auttaa kevättä sulattamaan lumet. Nykyään edellisenä päivänä on lumimyrsky ja seuraavana päivänä kymmenen lämpöastetta ja lumet poissa. Kevät tulee kuin sivua kääntäen. Kivaaaa.
-
Unien yö
Viime yönä näin poikkeuksellisen paljon unia. Unet olivat myös poikkeuksellisen outoja. Valitettavasti nykyään olen laiminlyönyt unipäiväkirjan kirjoittamisen, joten en enää muista unia täydellisesti herättyäni, vaan muistan niistä vain sen pienen pätkän joka tapahtui juuri ennen heräämistä. Tänä aamuna heräsin montakin kertaa, sillä Veera ei saanut nukuttua painajaistensa takia. Poloinen on nähnyt jo kolmatta yötä järkyttäviä…
-
Depressiohoitajalla käynti
Kävin eilen aamulla siellä terveysasemalla puhumassa masennuksestani. Minulla oli pienet paineet, sillä en tiennyt mitä sanoisin, mutta yllättävää kyllä – aika kului loppuun, enkä ehtinyt kertoakaan niin paljon kuin suunnittelin. Puhuin ihan perusasioista, arkielämästä ja sitten myös masennuksen syistä. Puhenaiheet vaihtelivat perhesuhteista työpaikkaan ja omiin ajatuksiin. Tein myös kuuluisan testin, jonka mukaan minulla on kuin…