Koittaa helmikuu ja ei ole enää jokapäiväistä juoksurutiinia, joten on helpompi käyttää ylimääräinen aika työntekoon. Karkaa heti lapasesta. Toisaalta, paljon teknistä velkaa kirittävänä. Uusi release on ihan kohta valmis.
Maanantai on kiireinen. Pääsen auttelemaan vähän kaikkia. Toimistolla on paljon ihmisiä. Koodaamisen pariin pääsen vasta viideltä. Olen aamusta asti varautunut pitkään päivään. Ainakin tämä on tiedostettua.
Iltaseitsemältä hautaan pääni käsiini. Ajatus ei enää kulje, ei edes kofeiinin voimalla. Jollain ilveellä saan kuitenkin loput tehtävät maaliin.
Kotona poika on äkäinen. Ahdistus hiipii rintakehälle. Erityisherkkä reagointini ärsykkeisiin johtuu varmaan ravintovajeesta. Harmittaa, kun melatoniinikin jäi ottamatta. Olen yksi häröpallo nyt. Huomenna on tarkoitus viimeistellä kaikki tekeminen 10-18 välillä. Aion pitää suunnitelmastani kiinni.
Tässä kirjoituksessa on 135 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:07) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Miltei täydellinen sunnuntai
Viikko on alussa kankea. Maanantai tuntuu pahalta. Motivaatio kateissa. Tiistaina mieliala on maanantain kaltainen. Keskiviikkona ja torstaina keskittyminen on parhaimmillaan. Perjantai on usein viikon paras päivä, sillä viikon tulokset näkyvät ja viikonloppu saa alkaa.
Sunnuntai palvelee tälläkin kertaa. Muutaman kilometrin juoksemisen jälkeen lähdemme kauppakeskukseen, ensin kahville, sitten shoppailemaan. Vihaan shoppailua, mutta vaimo ja tytär hoitavat enimmät ja itse keskityn selaamaan Fediversumia puhelimellani. Pakenen kauppojen tuomaa ahdistusta mielelläni nettimaailmaan, ihan tahallani ja tietoisesti.
Puhkikuluneiden VANSsieni tilalle löytyy toiset lähes samanlaiset kengät, myöskin VANS-merkkiset. Vanhoja kenkiäni olen käyttänyt kaksi vuotta, pohjassa on reikä, josta vesi ja hiekka menee sisään. Teen ostopäätöksen alle viidessä sekunnissa. Olen surkea shoppailija, mutta tiedän mitä haluan. Kenkien pohja tai reunus ei saa olla valkoinen, täytyy olla mustaa koko kenkä täynnä.
Illaksi sushia ja Arnold’sin donitseja. Päivästä kehkeytyy erittäin mukava. Päätämme Lotan kanssa katsoa Taistelutoverit, hän ei ole tätä maailman parasta sarjaa vielä nähnyt – itselläni varmaan kahdeskymmenes kerta. Lotta sai katsomastamme Tuntemattomasta sotilaasta itsenäisyyspäivän aikaan lisäpisteitä koulun historiatunnilla. Ehkä tästäkin ropisee. Käyvät läpi juuri toisen maailmansodan juttuja.
Lisäksi ehdin vielä pelata Manun kanssa iltapelit Fortnitea. Victory Royalehan se sieltä tulee. Raasu Manu on vieläkin flunssassa. Tai jos koronaa on, ei olla enää jaksettu testata. Yskä ainakin on tiukassa. Itselläni tulee pian toinen vuosi täyteen terveenä olemista. Katsotaan miten immuniteetti toimii tällä kertaa.
Maanantai tulee väistämättä liian äkkiä. Haluaisin vain jäädä tähän pehmeään ja lämpimään oloasuun ja olotilaan köllöttelemään, edes hetken pidemmästi. Vaan ei auta. Arki jyrää väkisin päälle.
Huomenna on huomenna. Ota minut, Uni.
