Tänään oli isomummin 90-vuotissyntymäpäivät. Lähdettiin aamulla yhdentoista aikoihin ajamaan Petäjävedelle päin maaseudulle paikkaan nimeltä Alakoski. Äiti ja isä asuivat siellä ennen meidän lasten syntymää. Kävin paikassa viimeksi kun olin joku 8-vuotias pojannulikka. Ensimmäisenä vastaan tuli vanhentunut koiraystävämme Otto. Melkein järkytyin kuin näin tuon koiraparan. En tiedä koiran rotua, mutta se on (tai oli) sellainen musta pörröinen lerppakorva. Nykyään päältä on tippunut kaikki pehmeä ja koiran jalat vapisevat ja luut näkyvät. Muistan kun viimeksi käytiin Alakoskella, leikittiin aina sen kanssa, heitettiin sille palloa ja se haki sen. Surullista.
Mummi voi ihan hyvin ikäisekseen. Muisti jopa nimeni. Sukumme on muuten suoraan sanottuna aika tylsää sakkia. Ei siitä sen enempää.
Todella kunnioitettava ikä mummillasi !
On :) Pystyi ajamaan vielä muutama vuosi takaperin pyörällä. Äidin puolella on pitkäikäisyyttä kun isopappakin on vielä elossa.
Kylläpä sinulla on vanha mummi!
hehe. wtf?