MountainDew

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.

Oli pakko kirjoittaa, vaikka täytinkin journalini äskettäin sekamelskalla. Ensimmäistä kertaa omaa vierasta kieltä luettaessa tajuaa että ei hassumpaa. Eikä mennyt edes sekaisin vaikka olisi luullut. Kamalaa kun tästä näppiksestä kuuluu niin kova näpytys. Kuten varmaan jo arvelitkin, olen koulun tietokoneluokassa ja kaikki koneet sattuivat olemaan käytössä, joten piti tyytyä tämmöiseen koneeseen missä on remppanäppis, mutta sentään XP. Jotkut kuuntelevat täällä humppaa, tai ainakin jotain vanhaa musiikia. Minun määrittelyni humpasta on vanha humppaava musiikki.

Tajusin vähän aikaa sitten että lempiaineeni on äidinkieli. Tykkään äidinkielen tunneista. Ne ovat jotenkin vaan niin luovia. Jotenkin viihdyn eniten äidinkielen tunneilla. Puheista ei tietenkään puhuta. Olen ollut aina mietteliäs, mielikuvituksellinen, kirjoittavainen ihminen. Löysin sängyn alta alunperin tyhjän kirjan, mutta nyt täyden. Olen kirjoittanut siihen viisivuotiaasta kymmenvuotiaaseen asti kaikenlaisia hassuja pieniä tarinoita. Tykkäsin pienenä tarinoiden kirjoittamisesta erittäin paljon. Voisin julkaistakin joitakin jos kehtaan. Pistäkää älämölöä kommentteihin niin ehkä saatan julkaistakin.

Kuten otsikosta jo käy ilmi, ostin pitkästä aikaa MountainDewiä. Ja ulkona onkin jo erittäin keväinen sää, vielä kun ilma lämpenisi. Aamulla oli hyytävää herätä. Talosta on loppunut öljy, joten lämmitys tulee sähköltä ja kylmä on. Koko talo oli suunnilleen kylmänhuurusssa aamulla. Menin suihkuun, onneksi sähkölämmitys riitti lämpimän veden takaamiseen. Ainakin vähäksi aikaa. Kymmenen minuuttia tuli lämmintä vettä ja sen jälkeen rupesi kylmenemään.

Mitäs tässä on jäänyt välistä mitä en ole kertonut. Koulussa on ankara kielien opiskelu ja historian esitelmän tekemistä. Ryhmämme aiheeksi tuli ”Viikinkiretket”. Pitäs kai aloittaa, maanantaina deadline. Galleriani ei jostain syystä toimi, ainakaan tällä konella… eilen en tehnyt mitään, edes läksyjä. Ruotsia vilkaisin mutta menin hävittämään Grammatikin ja se on välttämätön. Käyn tänään ostamassa uuden, vaikka tiedän että heti kun olen ostanut sen ja tulen kotiin, löydän sen jostain maailman helpoimmasta paikasta. Niin se vain on, aina. Olen lukenut espanjaa jonkin verran tällä viikolla ja uskon että espanjan kirja on hävittänyt ruotsin kirjan. Loogista. Espo on ollut Grahamille jo pitkäään kateellinen, joten hän on varmaan syypää Graahamin katoamiseen. Anteeksi kun psykoilen, mutta tämä on toistaiseksi ainoa järkeenkäypä selitys.

Katsopa kun niga tippuu.
Loppuun asti. Elä huijaa. Khyl.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä