Keskiviikko. Jotenkin vauhdikas päivä. Aamurutiinin muutos toimii, suoraan sängystä ylös. Tai no, tietenkin jotain vaatetta päälle ennen sitä. Vauhtilenkki toimii ihan eri tavalla, kun on RunKeeperin virtuaalinen valmentaja kuiskimassa korvaan, että nyt seuraavan kilometrin ajan juostava 4,20 min/km vauhtia. Melko raskasta, mutta sen arvoista. Kehitellään nyt sitä maratonikuntoa.
Ei ole ihan lempparijuttu se, että hieronnasta juoksulounas, suoraan palaveriin ja sitten seuraavaan. Iltapäivällä sähköpostivyöry, tehtävien lykkäys huomiselle ja kotiin selviämään. Tähän haluan muutosta syksylle.
Olen selvinnyt hyvin päivistä ilman ylimääräistä ahdistusta, mutta tänään kotona ahdistaa. Haluaisin nyt hiljaisuutta ja karkuun tätä kaikkea.
Tässä kirjoituksessa on 113 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (21:00) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Kesäilta
Päivä vaan hujahtaa jonnekin. Sisälämpötila vaan jumittaa 29 asteessa, vaikka ulkona se on jo pudonnut 24 asteeseen. Töissä on mukavaa, vaikka liikaa aikaa kuluu uuden koneen säädöissä. Välttämätön, mukava paha. Töiden jälkeen päätän lähteä työkavereiden kanssa terassille. Ajantaju katoaa, vaikka lasissa on vain nollalonkeroa. Hyvä boogie.
Ajatus ei juuri nyt kulje. Lokikirjan kirjoittaminen jäi tällä kertaa vähän liian myöhäiseen vaiheeseen päivää. Menen pian nukkumaan. Huomenna uusiksi.
