Herään kahdeksalta, ei puhettakaan, että yhtään aikaisemmin. Aamulenkit ovat nyt jääneet, ei vaan pysty. Mieluummin nukun sen pari tuntia. Pakko ottaa aamun päästä, jos illan päästä ei uni tule silmään ajoissa.
En ehdi syömään aamupalaa, koska mieli tekee Espresso Housen mokkalattea. Neljällä shotilla espressoa tähän väsymystilaan.
Jotenkin kohtuullisen rankka terapiasessio tänään. Traumojen läpikäyntiä. En tiedä. Tuntuu, että puhun taas mitä sylki suuhun tuo. Kai se on tarkoituskin.
Nyt on ihme sattumuksia ympärillä. Työkaverilla irtoaa autosta ja toisella jotain muuta. Tullessani terapiasta, Veeralla poksahtaa silmälaseista linssi irti. Ei muuta kuin optikolle viittomakielen tulkin rooliin. Huvittaa nämä sattumukset, ei sentään isompaa.
Juuri kun olen lopettelemassa, töissä sattuu isomman luokan digitaalinen tulipalo. Saan tilanteen ratkaistua vajaassa tunnissa. Eipä onnistunut töistä lähteminen ennen neljää. Mutta 16:40 tuntuu sekin aikaiselta.
Illalla teen työhön liittyvää laskentataulukkoa, koska en keksi muutakaan. On tämä vaan niin mukavaa. Olen sairas yksilö, minkäs sille mahtaa. Pe-su teen kyllä ihan jotain muuta, lupaan.
Päivän kruunaa tämä:
Mukavaa juhannusta!
Tässä kirjoituksessa on 187 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:00) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Hyviä juttuja
Monta hyvää asiaa tänään. Mukava työpäivä, aurinkoa, jäätelöä, sadetta. On väsyttänyt, koska meni taas valvomiseksi. Jännästi joka toinen päivä on väsynyt ja energinen, mutta se ei menoa haittaa.
Macbook Pro:ni alkaa vedellä viimeisiään. Tai siis, ei tuo 2019 malli ole koskaan täysillä käynytkään, kirjoitin aiheesta jo vuosi sitten, vaikka ongelma on vaivannut paljon pidempään. Kone ei vain toimi kunnolla, jos on USB-C-porteissa jotain kiinni tai käyttää mitä tahansa resursseja vaativaa sovellusta. Kestämätön tilanne. Neljän tonnin koneen ei pitäisi jäätyillä koskaan.
Aamupäivällä kyllästyn siihen, että en pysty tekemään töitä kunnolla, joten lähden soittelemaan Helsingin Apple-liikkeitä läpi yksittäiskappaleen toivossa. Päädyn Varimportin sivuille ja huomaan 1 kpl M1:stä varastossa. Soitan heti. Turussa on kuulemma ehkä juuri speksieni mukainen (tapissa) kone jemmassa. Sanovat soittavansa takaisin.
Odotan puoli tuntia ja soitan sitten perään, että saivatkohan numeroni talteen. Eivät ole ehtineet vielä saada vahvistusta ja sanovat soittavansa kyllä. Päivä menee menojaan ja iltapäivällä saan puhelun, kone on varattu minulle ja lähetetään pian. Helpotuksen huokaus.
Paljon muutakin hyvää on tiedossa syksylle, mm. kehitystä varallisuustilanteeseen. Jotenkin tuntuu, että kaikki loksahtaa vihdoin paikoilleen joka rintamalla. Ennen kaikkea kaikki (koti, firma, elämä) tuntuu kehittyvän paremmaksi ja paremmaksi. Tänään fiilis on ollut 10/10.
