Pitkät yöunet takana, melkein kymmenen tuntia yhtäjaksoista tutimista. Älysormus sanoo, että tämä päivä on syytä levätä, sillä viikko ja lauantain treeni ovat vieneet veronsa. Lähdenkin heti aamupäivästä kahville vaimon kanssa. Perinteinen mustikkapiirakka ja latte.
Rupattelemme niitä näitä. Ahdistaa vain 12%. Kerron taas vaimolleni, kuinka iloinen olen siitä, että olen tällainen ja kuinka iloinen olen siitä, että olet tuollainen. Omalla tavallani. Tiedän faktana, että en olisi koskaan pärjännyt missään Tinderissä. Ällöttää lukea näitä. Miehet, käyttäytykää. Olen niin onnellinen, että tapasin oman vaimoni IRCissä. Ja että irkkaamme edelleen.
Koko päivä menee oikeastaan datailussa. Saan yhden issuenkin clousattua. Illalla lyhyt päivystyskeikka, kun muutenkin tulee istuttua Linux-koneellani. Kyllä minä vaan rakastan sitä, kun on näyttö täynnä komentorivi-ikkunoita.
Tähän loppuun klassikko.
Sunnuntain pisteet: 4/5.
Tässä kirjoituksessa on 142 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:59) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Loppu hyvin, kaikki hyvin
Viikko kulminoituu perjantaihin. En pääse taaskaan lenkille, koska haluan nukkua. Menkööt tämä viikko näin.
Työpäivä on yllättävän rento. Aamulla on pitkästä aikaa mukava jauhaa Timin kanssa. Kaipasin tätä. Vähän höyryjä ulos. Kahvia ja liiketoimintaa. Homma kääntyy taas positiivisen puolelle.
Tänään on pitkästä aikaa se tietty ”perjantain taika” ilmassa. Kaikilla tuntuu olevan rento fiilis ja toimistolla raikaa puheensorina. Ei tähän kaljaa tarvita, fiilis on sama, luontaisen huumaava.
”Full stop” kerrankin neljän jälkeen. On suorastaan ihanaa olla kotona syömässä karkkia ilman mitään velvoitteita.
Ihan paras päivä, vaikka väsyttää. Stressi on väistynyt. Tervetuloa viikonloppu, sinua on odotettu.
Kun lapset ovat menneet nukkumaan, säädän Philips Hue-valot The Midnight Monsters -asetukselle, eli levyn kannen väreihin:
Suosittelen. Upea levy.
