Päivän kantava ajatus on, että fyysinen väsymys ei korreloi aina yleisen jaksamisen kanssa. Siitä tietää, että on terve ja hyvässä kunnossa, kun jaksaa tehdä kokonaisen työpäivän ajan ajatustyötä ilman ongelmia.
Kun isäni veteli viimeisiään, huomasin ettei hän enää jaksanut kirjoittaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ei jaksa ajatella. Kun ajattelu lakkaa, myös oleminen lakkaa. Toivottavasti ajattelukykyni säilyy mahdollisimman pitkään vanhenemisestani huolimatta.
Tämä keskiviikko ei tunnu pahalta. Oikeastaan aika hyvä päivä.
Tässä kirjoituksessa on 89 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (19:32) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Päivä 13468
Olen niin väsynyt. Kaikkeen. En jaksaisi koko ajan murehtia. Toivoisin jotain helpotusta. Tuntuu, ettei voimat ja optimismi riitä. En taaskaan voi paljastaa tarkemmin mistä on kyse, mutta ehkä avaan asiaa sitten elämänkerrassani. Taloushuolia, stressiä ja henkistä kipua.
Tiedän, että saan aikaan paljon ja osaan mitä vain. Mutta mielen tasapaino horjuu, kun tuntuu, että mikään ei vain riitä. Aikaa ja energiaa ei ole tarpeeksi.
Koitan repiä huumoria ja valoa sieltä missä sitä näen, sillä tiedän, että edessä on pitkä, pimeä, kylmä ja vaikea talvi. Kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti.
