Kuusi tuntia unta, mutta herättyäni menen uudelleen nukkumaan. Tunti-pari lepäilyä, ei sitä uneksi voi sanoa. Sen verran kuitenkin kertyy unta, että olo on levollisempi.
Olen viime päivinä ollut hieman sekaisin, ahdistunut, ehkä masentunut. En ole päässyt karistamaan sitä tietynlaista ”kaiken epävarmuutta” pois päiväjärjestykestä. Tiedän, että mikään tässä elämässä ei ole varmaa ja pienistä hetkistä pitäisi osata nauttia, mutta jonkinlainen alitajuinen prosessi on käynnissä. Tammi-maalis oli suorastaan seesteistä, mutta nyt jostain syystä kevään pamahtaessa käyntiin mielialat heittelevät. Ehkä tästä voi päätellä sen, että vuodenajan vaihtuessa mielialakin vaihtuu.
Asioita voisi helpottaa roikkumalla vähemmän somessa, lukemalla vähemmän maailman menosta ja katsomalla vähemmän ahdistavia dokumenttisarjoja. Voisi myös syödä, liikkua, nukkua enemmän. Olen ennenkin onnistunut pitämään rutiineista kiinni. Mutta nyt on ollut sellainen olo, ettei jaksa eikä kiinnosta.
7 päivää edellisestä migreenistä. Voikohan jännitys ja pelko seuraavasta synnyttää migreenin? Joskus tuntuu, että mikä tahansa voi laukaista sen. Koputan puuta.
Ehkä menen videopelien maailmaan, vielä kun voin.
Tässä kirjoituksessa on 184 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (17:39) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Päivä 13317
Tänään on hieman sekava olo. Perjantai. Vapaapäivä, mukamas. Yhdeksän tuntia unta. Palautumiskäppyrät näyttävät 23%, ei treeniä tänään.
Jotenkin takaraivossa puskee koko ajan tulevat deadlinet. Miksi en voi olla vapailla stressaamatta? Pään sisällä on liian monta asiaa meneillään koko ajan.
Illalla menemme lasten kanssa elokuviin. Minecraft-elokuva on yllättävän viihdyttävä. Arvio löytyy Rollekinosta.