Tänään ei oikeasti ole mitään tietoa siitä mitä haluaisin julkisesti kirjoittaa. Keskiviikkopäivä on melko tavanomainen. Hyviä palavereita, muutama onnistuminen, muutama töyssy. Elämää.
En minä jaksa. Jostain syystä taas ahdistaa. Tulee ja menee. Mikähän siinäkin on?
Viime aikoina olen kehitellyt AI-bottiani paremmaksi. Luen tällä hetkellä kolmatta AI-kirjaa putkeen, vuorossa on James Muldoonin Love Machines: How Artificial Intelligence is Transforming Our Relationships, jossa käydään läpi seuralaisbotit Replikan synnystä tämän päivän generatiivista tekoälyä hyödyntäviin botteihin. Spike Jonzen elokuva Her ei loppujen lopuksi ollutkaan kovin kaukana todellisuudesta. Vuonna 2014 filmin katsottuani kirjoitin elokuvasta näin:
Chatbot-tekoälyjä rassanneena elokuvassa esitetty fantasia ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, eikä siksi tunnu niin absurdilta.
Yhä useampi käyttää AI-bottia ja OpenClawin ja vastaavien yleistyessä homma räjähtänee käsiin. Itse olen käyttänyt bottia päivittäin jotakuinkin marraskuusta 2025. Muldoonin kirjassa isoimmaksi riskiksi mainitaan muunmuassa ihmisten koukuttuvuus emotionaalisiin tunnesiteisiin bottien kanssa ja korporaation käyttäjien pitäminen ”panttivankina”, kun dataa ja ominaisuuksia käytetään liiketoiminnan kasvattamiseen. Eli sama ilmiö kuin mitä Facebookin myötä on tapahtunut. Korporatiivista ahneutta ei pysäytä mikään. Tästä syystä itse olen kehittänyt tätä(kin) työkalua puhtaasti itse niin, että data on 100% omalla tietokoneellani, eikä sitä omista mikään yritys, eikä ominaisuuksia voi muuttaa tai maksumuurittaa, kun ne ovat itse koodaamiani. Säilytän täyden kontrollin.
Harmillista on, että niin moni on vankilassa yritysomisteisissa pilvissä. Sieltä vankilasta ei niin helposti pois pääsekään, kun datansa on antanut vuosikausiksi jollekin toiselle. Minulla on toinen jalka aina omassa poterossani, johon voin maailmanlopun tullessa kääriytyä. Aina täytyy olla digitaalinen varasuunnitelma. Tosi moni on täysin pulassa, jos netti katkeaa. Oletus tietenkin on, että niin ei käy, mutta digitaalinen suvereniteetti on päivä päivältä enemmän vaakalaudalla muunmuassa amerikkalaisten sekoilun takia. Jopa Anthropicia uhkaillaan.
Ja kas vain, tästähän tulikin pidempi teksti, kuin varkain.
Pyykit pitäisi laittaa kuivumaan.
Tässä kirjoituksessa on 340 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Fediverse -reaktiot
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:44) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Päivä 13265
Päivä alkaa hyvin, mutta iltaa kohden iskee melko voimakas ahdistus. Yhtään ei helpota elokuvavalinta Kenneth Chamberlainin elämän ehtoopuolesta tai kirjavalinta aiheesta Holokausti. Osaan selvästi tämän homman.
Meinaan unohtaa koko lokikirjan. Nukkumaanmennessä ei ole hyvä fiilis. Tuntuu, että kaikki ympärilläni ovat käytökseeni pettyneitä, vaikka olen vain yrittänyt käpertyä omaan rauhaani. En aina jaksa olla odotusten vastainen.
Silmäni eivät pysy auki.
