Tiistai, elon päivä järjestyksessään 13447. Päivässä on puolensa. Kaksiteräinen miekka. Iltaa kohden tunnelmat ajautuvat melko ankeiksi, mutta päätän jättää omat huoleni hetkeksi sivuun ja keskittyä pojan syntymäpäivään.
Kiireisen arjen vuoksi ehdotimme pojalle aikaisemmin shoppailua, mutta Manu kertoi kaipaavansa yllätysjuhlia. Sellaiset hän halusi, joten sellaiset hänelle myös suodaan. Lahjoiksi paljon herkkuja, legoja ja robuxia. Ovat kuulemma mieluiset. Illan päälle pelaamme pitkästä aikaa Raymania pleikalla. Naurusta ei malta tulla loppua.
On aina yhtä hämmentävää huomata ajan kulku: miten pienestä vauvasta on näin nopeasti kasvanut omaa polkuaan kulkeva nuori mies. Silti poikani haluaa olla vielä pieni, tykkää sylistä ja haleista. Olen siitä iloinen. Isomman ihmisen murheiden ei tarvitse alkaa vielä.
On ehkä liikaa vaadittu, että jokainen päivä olisi pelkkää valoa. Tänään jostain syystä päivää varjostavat monet huolet ja murheet, mutta asiat kyllä ratkeavat tavalla tai toisella.
Tässä kirjoituksessa on 157 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (22:32) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Manu 11v
Hauskempi maanantai kuin viikko sitten, joka oli elämäni kamalin. Kaikesta säädöstä huolimatta synttärisankari, 11 vuotias Manu pääsee nauttimaan Robuxeistaan ja V-buxeistaan.
Emme voita Fortnitessä yhtäkään Rankedia, mutta nousemme lähemmäs Gold-tasoa. Naurattaa, kun Manun hahmo tanssii jeepin päällä samalla kun ajan. Me molemmat nauramme. Olen bad ass, sanoo Manu ja nauramme lisää.
Päivä kerrallaan edelleen. Välillä aika moista selviytymistä, mutta on niitä hyviäkin hetkiä.
