Tiistaipäivä on kaunis. Huomaa, että kun loma alkaa, unirytmi viivästyy entisestään. Eipä tuo haittaa.
Päivä kuluu ohjelmoidessa. Nyt illasta yöstä voisi katsoa vielä Netflixiä. Rentoilu jatkukoon.
Tässä kirjoituksessa on 31 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (22:54) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Seneca
On hämmentävää, miten ihminen elää menneisyydessä tai murehtii tulevaisuudesta. Emme osaa asettua tähän hetkeen. Ja miten voisimmekaan, kun olemme liian itsetietoisia, ajattelevia olentoja? Murehdimme ja päivittelemme sitä miten asiat ovat menneet ja miten ne voisivat tulla menemään, kun kumpikin suunta on vielä saavuttamattomissa.
Olen hölöttänyt hetkeen keskittymisestä vaikka kuinka paljon täälläkin lokin puolella, mutta en oikeasti handlaa vieläkään mindfulnessin perusperiaatteita. Aina kun jotain tapahtuu, perspektiivi kääntää pään väkisin peilaamaan asioita itseensä. Mitä jos -ajatuksille ei saisi antaa valtaa, sillä ne ovat vain hulluja ideoita erilaisista skenaarioista.
On aika katsoa kuolinkalenteria ja muistuttaa itseään Senecan sanoin: ”Kyse ei ole siitä, että meillä olisi lyhyt elinaika, vaan siitä, että tuhlaamme suurimman osan siitä. Elämä on tarpeeksi pitkä ja aikaa on ruhtinaallisesti, etenkin kun käytämme sen oikein.”
