Päivän aherrukset:
- SteelSeries Arctis Nova Pro takaisinmallinnus Linux-ympäristöön
- Pakkaaminen mummolaan
Manu viihtyy kattoterassimme riippumatossa. Mukavaa, että löysi paikkansa sieltä. Ensi kesälle voisi hommata partsille jotain kalusteita ja kasveja, se on sen verran iso tila, että on nyt aika tyhjän oloinen. Rahaa ja säästämistä se tietenkin vaatii.
Huvikseni tsekkailen parin vuoden takaista ”miten loma meni” -tyyppistä kirjoitustani:
Mitä lomasta jäi käteen? Muutama ahdistava päivä, muutama migreeni, muutama vähän kivempikin päivä. Parasta antia sunnuntaiset kahvittelut ja kävelyt vaimon kanssa, pelihetket lasten kanssa, rakkaus ja yhdessäolo. Pyykinpesukoneen hajoaminen vesitti viimeisetkin haaveet retkistä ja muusta rahankäytöstä, mutta sellaista elämä joskus on.
Oikeastaan nautin kotona olemisesta nuo neljä viikkoa, ei harmita yhtään. Tykkäsin syvään päätyyn menemisestä, vaikka välillä menikin tekniseksi. Esimerkiksi viime yön kantamigraatio oli haastava, mutta yllättävän nopea prosessi. Opin taas paljon uutta samalla. Tästä minä nautin vapaa-ajalla.
Ehkä enemmän olisi voinut tehdä jotain muutakin kuin somea ja tekniikaa, mutta pitää antaa fiiliksen viedä. Tuntui ainakin siltä, että pääsin hyvin irtautumaan työasioista (vaikka budjetin ja laskut tsekkasinkin joka päivä), ehti jo unohtaa työrutiinit kokonaan.
Tätähän nämä kesälomani yleensä ovat. Ei suunnitelmia, ei juurikaan reissuja. Ihan hyvä niin. Viimeiset pari kesää on mennyt surkeissa sattumuksissa ja ”selviytymisessä”. Tämä kesäloma on toistaiseksi tuntunut varsin mukavalta ”oleilulta”.
Viikko lomaa jäljellä. Aion nauttia jokaisesta päivästä.
