Pakenen todellisuutta Baldur’s Gate 3 pariin. Siinäpä peli, jota on pitänyt pelata jo pidempään.

Olen juuri nyt herkillä. Tuntosarvet koholla. Pitää rajoittaa altistumista triggereille. Nyt on vain tämä hetki. Surulle, epätoivolle ja peloille ei saa antaa liikaa valtaa.

Sinulla on tunne. Sinä et ole se tunne. Anna tunteen tulla. Sitten anna sen mennä.

Rakkaus ei lopu koskaan. Ei, vaikka me loppuisimme.

Ensimmäinen työpäivä välibreikin jälkeen. En ole ainoastaan päivistä sekaisin vaan ihan muutenkin. Kaikki tuntuu raskaalta.

Juuri nyt osaan keventää työkuormaa. Tiedän rajani. Kuppini on piripintaan, sinne ei enää mahdu mitään. Ylivalumat saavat mennä, enempää en ota. Näillä mennään. Päivä kerrallaan, kun muu ei auta.

Alkaa päästä vihdoin päivärytmiin takaisin kiinni. Elämä on hieman erilaista nyt hetken. A small life update löytyy Mastodon-seuraajilleni, muille palauttaa elefanttisivua.

Pikkuhiljaa takaisin elävien kirjoihin… askel kerrallaan…

Rolle, sun ei tarvitse aina hoitaa kaikkea ja olla se, joka jaksaa. Ei tarvitse.

Nyt se on myönnettävä.

Tässä oli tekstiä. Pyyhin kaiken pois. Sanon vaan, että tämä maanantai oli yksi vuoden pahimmista. Jätän tämän vain tähän.