Isänpäivänä muistelen omaa isääni ja hieman häneen isäänsä. En itse koe isänpäivää suoranaisesti minun juhlanani, vaan lasteni juhlana. Ymmärrän kyllä, että myös vaimoni haluaa muistaa lastensa isää juhlapäivänä. Mutta isättömänä päivän fiilikset ovat luonnollisesti ristiriitaiset. Olen samaan aikaan iloinen saadessani olla isä huikean lahjakkaalle tyttärelle ja samanlaisen huumorintajun omaavalle introverttipojalle.
Isänä oleminen on raskasta, mutta palkitsevaa. Olen aina tykännyt lapsista ja pidän itseänikin yhä sellaisena. Jokaisessa meissä asuu pieni lapsi. Lapset muistuttavat siitä mikä elämässä on tärkeintä, eli yhdessäolo ja rakastettuna oleminen.
Hyvää isänpäivää jokaiselle isälle!
Tässä kirjoituksessa on 121 sanaa.
