Pitkän ja jo päivän jatkuneen Mastodon-keskustelun myötä mietin, että olisipa hyvä, jos Mastodon-palvelimellani olisi joku muukin ylläpitotaho kuin minä yksin. Teenpä sitten kyselyn, jossa ylipäätään tiedustelen kuinka moni hostaa palvelintaan yksin muille käyttäjille. Aika moni. Mutta itse haluan tähän ehkä jotain muutosta, koska palvelimellani on jo reilu sata muita käyttäjiä. Ei sillä, etten tästä suoriutuisi, vaan sillä, että lisäturva on aina hyvästä. Jos vaikka olen jossain metikössä joskus ilman yhteyksiä.
Aamulla pistän tuuttauksen juuri ennen perinteistä Espresso House -sunnuntaiaamiaista:
Siitä lähteekin ajatusmylly käyntiin. Päätän perustaa suomalaisten Mastodon-ylläpitäjien kollektiivin. Nörttien kanssa yksissä tuumin päätämme, että ei tavata vielä ihan kasvotusten. Ahdistaa ajatuskin. Jokin pikaviestin olisi hyvä.
Avoimen lähdekoodin maailmassa majaileva adminporukka ei ihan innostu edes Telegramista. Onneksi mitään WhatsAppeja ei edes mietitä hajautetuissa ympäristöissä. Signal on vähän liian laitekeskeinen. Huomioni kiinnittyy Matrixiin. Päätän heti aamupalan jälkeen asentaa oman Matrix-palvelimen.
Matrix-palvelimen asennus ei ole ihan yhtä suoraviivainen kuin Mastodon-palvelimen, joka on sekin suhteellisen työläs prosessi. Matrix-palvelimen voi pistää pystyyn viidellä eri tavalla, joista mikään ei ole kunnolla dokumentoituna. Niinpä päivä menee siinä, että tutkin eri vaihtoehtoja. Ensimmäisellä yrittämällä ei mene maaliin. Joka ikinen pieni nippeli pitää konffia erikseen. Todella raskasta ja ärsyttävää, mutta pusken homman maaliin.
Illan päätteeksi, tadaa:
Vaikuttaa hyvältä. Kuin oma Slack tai Discord, mutta end-to-end -encryptattu ja kaikki data itselläni.
Tänään piti pelata ja tehdä jotain muutakin, mutta tässä tämä taas meni… viikonloppu on ohi. Aivan liian äkkiä.
Ahdistus ei ole meinannut pysyä tänään kurissa oikein ollenkaan. Paniikin rajamailla. Iltaa kohden saan kuitenkin itseni rauhallisemmaksi. Toivon, että ensi viikko on vähemmän raskas henkisesti. Nämä omat vapaa-ajan säädöt eivät kyllä ainakaan helpota tilannetta. Koitan olla vetämättä itseäni liian syvään suohon… Miten tässä taas kävi näin?
Tässä kirjoituksessa on 341 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:00) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Peruslauantai
Herätessäni kello on jo yli yksitoista aamupäivällä. Olen nukkunut kuin tukki. Selvästi jotain univajetta on kertynyt. Hieman pöllämystyneenä tepastelen ”aamupalalle”.
Tänään on tarkoituksena juosta pitkän matkan lenkki, mutta sadetutka on näyttänyt vähän huonoa keliä.
Mitään kaatosadetta ei tutkan mukaan pääse syntymään ja 14-18 on ilmeisen selkeää, joten taidan silti kokeilla onneani.
Muita suunnitelmia ei ole, enkä aio tehdä mitään ihmeellistä. Vähän voisi vielä kotia laitella, mutta siinäpä se.
