Unohdin mainita, että muutama päivä sitten tuli 1500 lokikirjan merkintää täyteen. Kaikki bloggaukset laskettuna se on yhteensä 3132 kirjoitusta. Sanojahan on jo 878 820, ei mene pitkään miljoonaan.
Kirjoittaminen on aina ollut lempipuuhaani. Opin kirjoittamaan ennen koulua ja kirjoitin tulevalle opettajalleni kirjan. Alakouluikäisenä kävin luovan kirjoittamisen kurssilla Kirjailijatalolla Jyväskylässä. Kirjoitin paljon runoja, tarinoita ja päiväkirjaa. Harkitsin myös toimittajan ja kirjailijan uraa myöhemmin, mutta en koskaan päässyt opiskelemaan journalistiikkaa. Ala oli suosittu, lukiomenestys ei riittänyt ja valintakoe vaikea.
Ei minua kuitenkaan oikeastaan harmita, ettei uravalinnaksi valikoitunut kirjallisuus tai teksti. Kirjan ehdin vielä kirjoittaa varmasti, jos elinvuosia sallitaan. Pystyn kirjoittamaan ihan mistä tahansa, ihan milloin tahansa – ja ihan itse, ilman mitään tekoälyjä. On suorastaan surullista, että tekoälyllä teetetään tekstejä, kun se tekstin tuottaminen ja ajattelu on kaikista hauskin osuus. Kyllä minäkin käytän AI:ta paljon kaikkeen, kuten tekniseen dokumentointiin, tiivistämiseen ja jäsentelyyn, mutta en koskaan anna tekoälyn kirjoittaa kokonaisia suomenkielisiä tekstejä puolestani.
No, menee taas jaaritteluksi. Työpäivä sujuu hyvin. Yhtiökumppanilleni sanon, että ”turnausväsymys iskee”. En pitänyt kesän jälkeen lomaa ollenkaan, joten ansaitsen pitkän joululoman. Kun malttaisi vielä odottaa sinne asti. Onneksi on tekemistä.
