Päiväni sanoin – järjestys: satunnainen:

serverit, pepsi, pizza (x2), kofeiini, musiikki, kylmä, työkaveri, myyntipalaveri, irkki, komentorivi, tekoäly, väsynyt, ajatus, ideat, tehtävät, pimeä, liukasta, kiire, ahdistus, niskajumi, sekavuus, vaimo, pompula, linux, nälkä, keskusmuisti, konfiguraatio, rutiinit, jumi, unohdus.

Viime aikoina olen viritellyt jonkin verran ohjelmistokoodia kielimalleille. En siis pelkästään promptannut koodia, vaan ohjelmoinut asioita, joissa osan työstä hoitaa tekoäly. Näitä on mukava tehdä, koska se tuo tekemiseen jotenkin uutta ulottuvuutta. Muistan kun joskus 2000-luvulla koodasin chattibotteja MegaHALilla, vaikka se keksi omia suomenkielen sanojaan ja taivutusmuotojaan. Sen jälkeen Pythonin ChatterBot-moduulilla saikin sitten vähän hienompia juttuja aikaan. Mutta ei mitään niin hienoa mitä nykyiset generatiiviset tekoälyt saavat aikaan.

Moni kuvittelee tekoälyn olevan pelkkää promptailua ja chattaamista. Mutta tekoälyä on jossain määrin ollut niin pitkään kuin tietokoneitakin. Se ei ole mitään oikeaa ”älyä”, se on loppujenlopuksi ohjelmistokoodia. ”ChatGPT:stä” puhuttaessa koodi on kuitenkin jo niin edistyksellistä, että se kehittyy ”itsekseen”, eikä kukaan enää tiedä mitä mustan laatikon sisällä tapahtuu. Se on hieman pelottavaa.

AI 2027 tutkimuksen mukaan on kaksi suuntaa: Ihmiskunnan menestys tai ihmiskunnan tuho. Toivon todella, että se ei ole jälkimmäistä. AI Slop, deepfaket, toksinen positiivisuus, ”AI-taide”, tekoälyn käyttäminen suorittamaan asioita joista pidämme ja typistämään esimerkiksi kirjallista viestintää on todella tympeää ja toivon että tämä brain rot tulee johonkin kulminaatiopisteeseen joskus. Mutta sillä välin koodailen kivoja juttuja ja parantelen vanhaa. Tekoäly on boostannut tekemistäni viisinkertaisesti ja rajatussa ympäristössä omassa kontrollissa tuonut vain hyviä asioita. On kokonaan eri asia mitä se tekee rajaamattomassa ympäristössä, epäintellektuellissa tai tietotaidottomassa seurassa.

Tällaisina perus-tasapaksuina maanantaina on siis ihan mukavaa kun on jotakin ihan muuta, ”boksin ulkopuolelta”. Sitä AI osaa kyllä tuottaa.

Tekoälystä saisi useamman pidemmänkin kirjoituksen, mutta menkööt tämä tällaisena hajatelmana maanantailokiin.

Kivaa viikkoa sinulle!

Ihan liian pitkään miettinyt mitä tänään kirjoittaisin. Aivan tavallinen leposunnuntai. Hammasta vihloo, pitääkin varata hammaslääkäri. En tykkää, kun kroppa lahoaa ajan kanssa, mutta sitä on elämä.

PS. Katso Weksin parituntinen video.

Täydet kahdeksan tuntia unta ja yllättävän toimelias päivä. Matolla on tarkoitus juosta 10 kilometriä, mutta jaksankin vain kuusi. Overwatch kiinnostaa ohikiitävän hetken, mutta ei ole oikein ollut pelifiilistä pitkään aikaan.

Vaikka tekeminen karkaa koko ajan johonkin koodaamiseen, konffimiseen tai produktiivisuustyökalujen säätämiseen, näinä päivinä on hyvä muistaa levätä.

Heti kun poistan rutiinisovellukseni, unohtuu päivän rutiinit. Minulla on niin paljon tekemistä, että perusasiatkin vaativat tarkistuslistan. Nyt kun lähdin rikkomaan juuri ja juuri toimivaa Todoistin käyttöä, huomaan taas vertailevani eri sovelluksia, vaikka tiedän että sitä ”vielä parempaa” en löydäkään. Tweek, Sunsama, Tiimo – valitse 2.

Isoin haaste on se, että haluan metodin olevan samaan aikaan aivolleni strukturoitu, mutta helppo. Luulin pystyväni elämään ilman aikablokkaamista, mutta en pysty. Aivoni eivät osaa pitkiä listoja ilman funktiota.

Perjantai jää kesken, kun nukahdan telkkarin ääreen. Onneksi on viikonloppu.