Viikonloppu saisi kestää vähintään neljä päivää. Ei jaksaisi miettiä huomista. Onneksi ei vielä tarvitse.

On toinen päivä äitini luona. Lepo tekee hyvää. Tänään millibaarit heittelevät, joten migreeniä on odotettavissa. Aamupala, nappi naamaan ja ulos Manun kanssa tekemään lumiukkoa. Hämmentävästi Manu saa suojasään kuin tilauksesta, vaikka muuten on ollut pakkasta. Saamme ihan pätevän lumiukon aikaan. Kesken lumenluonnin iskee huono olo, joten painumme takaisin sisälle.

Kipua ei onneksi kerkiä tulemaan, mutta sen sijaan kaikki muut migreenin oireet puskevat päälle. Levon ja ruoan kautta kuitenkin helpottaa. Nyt onkin sitten se kuuluisa postdrome, kuin aivot olisi kaavittu isolla lusikalla ulos pääkopasta -olo.

Ei auta muu kuin ottaa rennosti. Baldur’s Gate 3 ja saunaa tiedossa.

Oi päivä, sinä kiitävä heijastus, joka et pysähdy hetkeäkään, vaan pakenet kuin tuuli kevättalven ylitse. En muista, milloin viimeksi näin taivaan valon kunnolla; kynäni ja koneeni äärellä vajoan, ja aika, tuo kavala ketku, katoaa kuin usva metsän siimekseen.

Kello käy, mutta en kuule. Sanat ja lauseet, jotka näppäimistöllä taon, soljuivat kuin virta, eikä järkeni ole enää minussa. Kun viimein nostan katseeni, päivä on jo kallistumassa iltaan, mutta kiireen henki viipyilee vieläkin varjona perässäni.

Mutta oi, kuinka mieli kirkastuu, kun poikani kanssa astelemme matkakeskuksen hämärissä holveissa kohti karkkikauppaa. Hän, pieni ja viisas, tarttuu käteeni, ja yhdessä valitsemme makeita herkkuja matkamme varalle – kuin muinaiset vaeltajat eväitä ennen pitkää taivalta. Karkit putoavat pussiin kuin kevään ensimmäiset sadepisarat, ja ilo asettuu vihdoin sydämeen raskaan viikon ahertamisen jälkeen.

Ja niin, linja-autolla hurautamme kohti maaseudun hiljaisuutta, sinne, jossa äitini koti, ainoa jäljellä oleva mummola, meitä jo odottaa. Automobiilin nimi OnniBus enteilee jostain onnea muistuttavasta. Matka halki peltojen, joiden yllä ilta-aurinko hehkuu kuin hiipuva tuli, saa ajatukseni viimein irtautumaan arjen kahleista. Poikani väsyneet silmät loistavat, kun hän katselee ikkunasta maailman kauneutta, ja minä, väsynyt mutta kiitollinen, annan rauhan laskeutua ylitseni.

Perillä mummolassa odottaa lämmin syli, tuvan tuttu tuoksu, muistot lapsuuden kodista, vaikka rakennus ei olekaan enää ollenkaan sama. Jotain tuttua, jotain turvallista. Äiti. Äitini hymyilee ovella, ja hetkeksi kaikki kiire unohtuu: olemme turvassa, kuin majassa myrskyltä suojassa.

Oi, jospa voisin sitoa ajan kuin nauhan ja kätkeä taskuuni, säästää hetket näitä varten – sillä tänään ymmärrän taas, että elämän kauneus löytyy, kun kunnolla pysähtyy.

Eilisen siivittämä tie jatkuu. Töitä 12h putkeen, sitten kotiin hengähtämään. Ei jaksa miettiä sapuskaa, joten pikaruokaa naamaan. Surkeaksi mennyt. Nyt grindataan.

En usko, että elämää voi oikeasti elää täydellisesti. Ei ihmisen aivokapasiteetti kykene tekemään elämästä joka päivä sataprosenttisen mieluista. Elämä on epätäydellisyyttä, asioiden valmistelemista, asioiden valmistumisen odottelua, pettymistä, kamppailua, aaltoliikettä. Elämä on mutkia ja vastoinkäymisiä, harmautta ja aurinkoa. Se on sitä kaikkea. Elämää ei voi optimoida täydelliseksi, vaikka kuinka haluaisi.

Tällaisina päivinä en ehdi edes miettiä mitä elämältä haluan. Kun töitä ja webiä tekee ison maailman meiningillä heräämisestä iltapala-aikaan, kaikki muu menee ohi.

Mitä elämältä haluan? Ehkä sitä, että kaiken tämän työn jälkeen olisi vielä jotain mistä nauttia. Ettei se olisi aina tätä. Tiedän, ettei ole. Ehkä minäkin pääsen vielä jonain päivänä palmupuun alle. Jäisi tuohta vähän sukanvarteenkin. Ehkä jonain päivänä.

Nyt on kyllä hullut aikataulut. Kiire ja stressi tuntuu. Toimistolla vielä 20:30 aikaan. Tämä on nyt tämmöistä, mutta tiedostettua. Mietin, että koska olen vielä täällä, sama se on kirjoittaa päiväkirjakin tässä kohtaa päivää – vielä koneelta.

Päivän changelog suomeksi käännettynä ja obfuskoituna:

• Päivä 13280 elossa
• InboxZero
• HeightZero
• 2 uutta mementomori.social-käyttäjää
• 16 Sunsama-tehtävää valmiina
• Useampi Height-tehtävä valmiina, erityisesti T-26107
• Trendaava Mastodon-postaus
• YNAB
• Talousasiat
• 1 julkaisu
• Pidempi lounas Veeran kanssa