Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 15 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.
Milloin oikein opin että nightly-, alpha- ja kehitysversiot ovat vaarallisia? Halusin välttämättä kokeilla F-Spotin dev-versiota, vaikka se vaati mahdottomia riippuvuuksia. Glib, gtk ja cairo olivat kääntämiselle liian vanhoja ja rupesin päivittämään niitä… mistäs muualtakaan kuin sourceista. Jos paketinhallinnasta asentaa ohjelmia, niitä ei missään nimessä kannata asentaa enää muualta, kuten sourceista, muuten järjestelmä on vaarassa mennä sekaisin. Mutta minä kun en koskaan opi…
En uskaltanut poistaa kyseisiä riippuvuuksia paketinhallinasta, sillä mukana olisi lähtenyt käytännössä kaikki työpöytää ylläpitävät moduulit ja ohjelmat, varmaan jopa kerneliä myöten… joten lähdin asentamaan suoraan. Heti kun iskin installia niin tietokoneeni sammui! Koskaan aiemmin ei ole käynyt näin. Siinä oli vähän w-t-f -olo kun painoin virtanappulaa ja käynnistin konetta uudestaan.
Linuxia startatessa näyttö jäi välkkymään paikoilleen. Käynnistin koneen uudestaan ja ajoin korjausohjelman cd:ltä. Mutta tämäkään ei auttanut. Hätä ei kuitenkaan vielä tullut käteen, sillä tottuneena debuggaajana iskin heti ctrl+alt+F2, jolla pääsin komentorivitilaan. Avasin yastin komentorivitilassa (missäs muuallakaan grafiikattomassa tilassa kun oltiin) ja ajoin ensimmäisenä Internet-päivityksen. Seuraavaksi päivitin saman tien kernelin ja vaihdoin näiden bootin takia keskeytyneiden pakettien versiot vanhemmaksi (ne mitkä ennen oli ja mitkä toimivat).
Käynnistin koneen uudelleen ja osasin jo odottaa sitä että X ei käynnisty, sillä olinhan juuri päivittänyt koko kernelin. Tähänkin olin jo tottunut ja loppu meni rutiinilla. sh nvidia.run käänsi haluamani uudet moduulit nykyiselle kernelille ja voilí¡, pääsin sisään.
Monen mielestä edellinen kuulosti hankalalta, mutta minusta se oli kivaa! Windowsissa ei ikinä tule tällaisia ongelmia, mutta Windows onkin Windows ja mielestäni tässäkin suhteessa paljon vajavaisempi. Toisaalta on hassua että linuxkonetta tarvitsee rebootata vain silloin kun on ongelmia, kun taas Windows-konetta lähes joka ikinen kerta kun asentaa uuden ohjelman. Mutta se siitä tällä kertaa. Toimii taas kuin rasvattu.
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
