Avainsana: perhe
-
Blogikirjoitusten vähyydestä ja Hollannin reissusta
Huh huh. Päivät juoksevat. Kuin eläisi aikakoneen sisällä. On ihmeellistä, että vaikka olen saanut paljon aikaiseksi, toivoisin siltikin pystyväni enempään – jos en muissa asioissa, niin ainakin täällä blogin puolella. Viimeistelemättömiä tekstejä, luonnoksia on reippahasti yli 40 kappaletta (aina jaksan hehkuttaa samasta, kun pitäisi vain kirjoittaa eikä valittaa). Asiaa olisi, vaan jaksamista ja aikaa ei. Mutta mitäpä tätä taas selittelemään…
-
Kommunikaatiokoulutusta kuurosokeiden perheille Jyväskylässä 19.11.2011
(Huom! Tästäkin kirjoituksesta löydät esteettömän näkörajoitteisille suunnatun version kirjoittamalla osoitteen perään ?esteeton tai klikkaamalla tätä linkkiä) Olimme lauantaina koko perheen voimin Suomen kuurosokeiden ry:n Jyväskylän toimiston kuurosokeille ja heidän perheelleen tarkoitetussa tapaamisessa, jossa opettelimme perheenjäsenten kesken haptisia ja viittomakielisiä kommunikaatiotapoja. Tapaamiseen oli ilmoittautunut kolme perhettä, joista yksi joutui perumaan. Hommaa johti kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen, johon ehdimmekin jo tutustua syyskuussa. Meitä…
-
Vaihteeksi lässytystä
Torstaiseen kyselyyni ”Mistä aiheesta toivot lisää kirjoituksia eniten?” on tullut huikeat 34 vastausta, kiitos kovasti! Kyselyyn voi edelleen vastata. Yllättävää on se, että kuulumiset ja lässynläät kiinnostavat enemmän kuin asiatekstit. Kuvittelin sen aina olevan päinvastoin. Blogini onkin ollut usein hiljaa siksi, koska en ole keksinyt aihetta josta kirjoittaa, tai en ole jaksanut jatkaa luonnoksia eteenpäin. Toisaalta aikakaan ei ole oikein…
-
Pyörivä Rolle ei rullaannu vaan kukittaa elämän tietä
Otsikko on Minnan hauskan onnittelun (”Rolle pyörii vaan – pyörivä kivi ei rullaannu! Synttäreitä!”) ja äitini onnittelurunon yhdistelmä. Eilen tuli kuluneeksi kahdeskymmeneskolmas vuosi syntymästäni. Synnyin 1. marraskuuta 1988 Jyväskylässä mustatukkaisena pullaposkena. Muistan lapsuudestani melko vähän, mutta se oli melko hyvä, tasapaksu, normaali lapsuus. Koko ikäni olen asunut synnyinkaupungissani, Jyväskylässä ja tykännytkin kaupungista oikein kovasti. Ei minua täältä pois saa muuttamaan.…
-
Mitäänsanomatonta tuubaa jaksamisesta ja vapaa-ajan motivaatiosta
Jaksaminen on kadonnut jonnekin. Mutta kuten joku sanoi, ei aina tarvitse jaksaakaan. Työpäivät ovat olleet kiireisiä, mutta töissä on mennyt loistavasti. On mahtavaa saada työstä hyvää palkkaakin, pitkästä aikaa. Vapaa-aika on kulunut täysipainoisesti perheen, koodaamisen ja elokuva-harrastuksen ympärillä. Muutama viikko sitten selkäni rusahti kumartuessani niin että en pystynyt loppu-iltana kuin makaamaan. Säikähdin sitä järisyttävää kipua, vaikka tapani mukaan vaatimattomana en…