Ajatuksen virtaa on lupa kirjoittaa

En tiedä mitä tässä viimeisten viiden vuoden sisällä on tapahtunut, kun ei enää hotsita kirjoittaa sitä perinteistä ajatuksen virtaa mitä joskus taannoin kirjoitin jopa useamman kerran päivässä. Toisaalta silloin oli sellainen tilanne, että purkautuminen ja avautuminen kirjoittamisen muodossa auttoi selviämään, kun ei ollut mitään muutakaan. Nykyään on oma vaimo, jolle voi kertoa kaiken, ja ehkä siksi perinteinen ajatusten suoltaminen blogiin on jäänyt vähemmälle.

En silti ole missään vaiheessa ajatellut ”määrä korvaa laadun” tai edes ”laatu korva määrän”. Rollemaalla ei ole muuta päämäärää kuin toimia päiväkirjana, leikkikenttänä, taideteoksena ja toivottavasti joillekin myös hyödyllisenä tietolähteenä. Viime vuosien aikana olenkin enemmän bloggaillut niin itselleni kuin muillekin hyödyllistä ”laatumateriaalia” talteen, esimerkiksi android-sovelluksista, sosiaalisesta mediasta ja musiikista.

Monesti saatan aloittaa tekstin, kirjoittaa parisataa sanaa ja sitten siirtää luonnoksen roskakoriin. Tuppaan miettimään miltä kirjoitus näyttää, mitä hyötyä siitä on lukijalle, kun aiemmin vain kirjoitin pääosin itselleni, vaikka kirjoituksessa ei olisi ollut pointin häivääkään. Ehkä olen aikuistunut hieman niistä ajoista, mutta vähän harmittaa että en osaa enää kirjoittaa vapaasti mistä tahansa omassa blogissani.

Tämä bloggaus yrittääkin kertoa, että vaikka kokopäivätyö, vilkas perhe-elämä ja omat prokkikset vievätkin melkein kaiken ajan, koitan nyt jatkossa muistaa että ajatuksen virtaakin on lupa kirjoittaa.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää