Avainsana: satunnaista

Päivät suorastaan vilisee ohi. Tuntuu uskomattomalta miten vähän yhteen peruspäivään oikeastaan mahtuu sisältöä – töitä ja nukkumista. Jäljelle jäävä aika menee perheen ja tyttären kanssa. Mihin oma aika katosi? Toisaalta, en valita. Jos haluan omaa aikaa (jota en – yllättävää kyllä – ole osannut edes pahemmin kaivata) päätän haluanko valvoa pidempään vai olla töissä vähän pirteämpi. Ainakaan ei tarvitse rekkaa…