Tavallista huomenta

Tänään heräsin taas tyypillisesti valmistautumalla koulupäivään cappucinon avulla. Koulu alkaa maanantaisin kymmeneltä, tiedätte jos olette katsoneet lukujärjestystäni koulu-osiosta. Ajattelen paljon, olen aina ajatellut. En tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Äiti on kertonut lapsuus-ajoistani; esimerkiksi kerran olin istunut ainakin kaksi tuntia keittiön pöydällä vaipoissani ja miettinyt jotain ja olin silloin nuorempi kuin kolmevuotias.

Viikonloppu meni aivan liian äkkiä, kuten aina. Minun piti tehdä jotain muutakin kuin katsella tv-sarjoja divxltä, mutta en nyt muista mitä tarkalleen. Läksyt toki tein (köh, köh) leffojen välissä, mutta koko sunnuntai meni Dark Angel kakkos-seasonin parissa ja katsoin myös uusimman Stargate Atlantiksen. Rollewebiin ei ole edelleenkään tullut mitään muuta muutosta, kuin uudet kuulumiset (niinku näkyy). Minulla alkaa englannin tunnit kohtapuolin, tarkalleen 9:50, eli vajaat viisi minuuttia purkaa sydäntäni.

Voisin kertoa hieman tosielämän ja virtuaalimaailman luonteestani. Tietokoneellani olen melko sosiaalinen verrattuna tosielämääni. Tosi-elämässä olen harmittavan ujo. Aloitan keskustelun tuntemattoman kanssa, vasta kun toinen osapuoli on aloittanut puhumisen, en siis mene abstractisti tutustumaan tuntemattomaan henkilöön, vaikka siihen olisi tilaisuus. Se on harmillista, mutta minkäs luonteelleen mahtaa. Onneksi käsitykset ja tottumukset muuttuvat ajan kuluessa. Mutta nyt, good bye and have a nice day!