Asevelvollisuutta omaksi hyödyksi

Kuva siviilipalvelusmiehestä on mustavalkoinen: joko mammanpoika ja isänmaaton lintsari tai sitten idealismin läpitunkema sodan vastustaja, yhteiskunnan kyykyttämä, 13 kuukauden kärsijä, jonka kohtalosta kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnostuneita. Vaan kuka on tämän päivän Tuntematon sivari.
SOINIO: Sivarit on ihan tavallisia nykypäivän nuoria miehiä, normaaliotos nykypäivän nuorisosta.

RANINEN: Suurimmat puutteet ovat palvelusaika, palveluspaikkatilanne ja sitten tällaiset laiminlyönnit.

Varttia vaille seitsemän perjantaiaamuna pääosa paristasadasta siviilipalvelusmiehestä on vielä yölevolla. Lapinjärven koulutuskeskuksessa jokainen sivari käy kuukauden peruskurssin ennen kuin siirtyy vuodeksi töihin varsinaiseen palveluspaikkaansa. Niitä on yli 1000 eri puolilla Suomea.

Palvelus keskuksessa alkaa kahdeksalta “ osa miehistä menee oppitunneille, osalla on omien majoitustilojen siivousta. Aamun työnjaossa siviilipalvelusmies Pauli Ojanperälle määrättiin päivän työksi koulutuskeskuksen pelisalin siivous. […]

Törmäämme heti siviilipalvelusjärjestelmän keskeiseksi väitettyyn ongelmaan “ palveluspaikkapulaan. Siinä missä aloitteleva varusmies saa selkeän passituksen yhteen ainoaan varuskuntaan, siviilipalvelusmies joutuu itse järjestämään itselleen työpaikan. Toisilla on paikka katsottuna jo ennen Lapinjärvelle tuloa, toiset hakevat sen kuukauden peruskoulutusjakson aikana mutta osa jää Lapinjärvelle siivous-ja risusavottatöihin pitkäksikin ajaksi. Siviilipalvelusmies Ojanperä on tällainen niin sanottu legioonalainen “ hän lähtee heti kun saa palveluspaikan “ kiinnostavan ja riittävän läheltä kotipaikkakuntaa. […]

Siviilipalveluskeskuksen lainausmerkeissä asevarikko on vaikuttava. Nykyisin siviilipalvelusmies ei enää mene lapiomieheksi TVH:n tietöihin vaan atk-tukihenkilöksi tai multimediakonsultiksi. Tätä käsitystä tukevat eri työnantajien, lähinnä valtion ja kuntien virastojen ja laitosten, paikkatarjoukset keskuksen ilmoitustaululla. […]